ELÄMÄÄ JA KUOLEMAA RUOTSIN VALLAN ALLA

  • ELÄMÄÄ JA KUOLEMAA RUOTSIN VALLAN ALLA
  • ELÄMÄÄ JA KUOLEMAA RUOTSIN VALLAN ALLA
  • ELÄMÄÄ JA KUOLEMAA RUOTSIN VALLAN ALLA

Normal 0 21 false false false FI JA X-NONE

Isossakyrössä muistellaan tänä vuonna monin tavoin Suuren Pohjan sodan veristä loppunäytöstä. Napuen taistelu käytiin tasan 300 vuotta sitten. Taistelu hävittiin ja Kyrönmaa menetti ison osan miehistään ja taloistaan. Alkoi isonvihan aika (YLE 16.2.2014).

Suuri Pohjan sota käytiin 17001721 Ruotsin ja suuren liittoutuman välillä, johon lukeutuivat Venäjä, Tanska, Puola-Liettua sekä Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon, minkä johdosta se joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta.

Napue oli viimeinen yritys pysäyttää venäläisten armeija Suomessa. Ruotsin valtakunta ei paljoa auttanut, jolloin taistelu jäi paikallisten joukkojen varaan, toteaa Eteläpohjalaiset Juuret ry:n puheenjohtaja Matti Lehtiö. Emämaan olemattoman tuen takia nostoväen tavalliset talonpojatkin vedettiin poikkeuksellisesti taistelujoukkoihin.

Ruotsin armeijaan oli Napuen taistelua edeltävinä vuosina pakko-otettu Isonkyrön lähiseuduilta 2000 miestä, mikä oli valtava suonenisku Pohjanmaalla. Suuresta Pohjan Sodasta maksettiin kallista hintaa. – Sotaverojen takia maakunta oli jo konkurssin partaalla.

Venäjän sotaretkellä ja Pultavan tappiossa vuonna 1709 tuhoutui valtaosin Kaarle XII:n viisikymmentuhantinen sotajoukko. Napue jälkiseurauksineen oli Pohjanmaalla maakunnallinen tragedia.

"Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin” (professori Jouko Vahtola: Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2003, s. 172).

Sata vuotta myöhemmin suomalaiset vapautuivat Ruotsin ikeestä ja Suomi alkoi kehittyä vauhdilla kohti itsenäisyyttä – tosin ruotsinkielisen apartheidhallinnon alla. Suomalaisten keskimääräisen eliniän toipuminen Ruotsin vallan seuraamuksista kesti puolivuosisataa. Se alkoi itse asiassa suomalaisuusliikkeen nousun myötä. Suomen kielihän sai 1863 virallisen kielen aseman, joka sekin toteutui käytännössä vasta 40 vuotta myöhemmin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hyvä ja tärkeää on tuntea historia, vaikka sitä joku jo karsii pois koulujen opetusuunnitelmista.
Nyt käydään keskustelua yleissivistävän koulutuksen tärkeydestä, hyviä puheenvuoroja, kuten tämä http://ls24.fi/mielipiteet/mielipidekirjoitukset/m... Ilkka Kanerva kirjoittaa, tämäkin kirjoitus jää helposti tekstiviestijupakan jalkoihin? Journalismin toimimattomuus tällaisen rynnäkön yllättäessä mietityttää.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Jos Suomi ei olisi 1809 päässyt vapautumaan Ruotsin vallasta, olisimme edelleen vain Ruotsin itäinen puskurivyöhyke, ja takapajula. Suomi oli todella 1800-luvulle tultaessa Euroopan köyhin kolkka. Myös väkiluvun kehitys Ruotsin-vallan viimeisinä vuosisatoina kertoo karusta todellisuudesta. Suomen ripeä kehitys pääsi alkamaan vasta suuriruhtinaskunnan aikana, kun vapauduimme Tukholman vaurastuttamisesta ja miesten kasvattamisesta tykinruuaksi Ruotsin siihen asti jatkuviin sotiin. Emme ole mitään velkaa Ruotsille.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Yli puolet Ruotsin vallan ajasta oli sellaista, että Suomen väkiluku ei kasvanut laisinkaan. Miehittäjämaan väkiluku sen sijaan nelinkertaistui samana aikana! Syynä olivat Ruotsin ikuiset sodat ja Suomen nälänhädät. Jälkimmäisinkään Ruotsi ei pannut tikkua ristiin, vaikka sillä oli aikaansa nähden valtava kyky siirtää ihmisiä ja materiaalia ympäri Pohjois-Eurooppaa.

Suomi oli riistomaa ja siirtomaa. Toine Euroopan sisäisistä siirtomaista.

Käyttäjän valtaajaloistoa kuva
Timo Peltonen

Onko olemassa tilastoja Ruotsin eri maakuntien väkilukujen muutoksista?

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Yli puolet Ruotsin vallan ajasta oli sellaista, että Suomen väkiluku ei kasvanut laisinkaan. Miehittäjämaan väkiluku sen sijaan nelinkertaistui samana aikana! Syynä olivat Ruotsin ikuiset sodat ja Suomen nälänhädät. Jälkimmäisinkään Ruotsi ei pannut tikkua ristiin, vaikka sillä oli aikaansa nähden valtava kyky siirtää ihmisiä ja materiaalia ympäri Pohjois-Eurooppaa.

Suomi oli riistomaa ja siirtomaa. Toine Euroopan sisäisistä siirtomaista.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Suomalaisia sotilaita vietiin orjuuteen Afganistaniin saakka Pultavan tappion jälkeen 1709.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Hyvä, Markku! Ja niitä on siellä vielä tänäänkin. ;-)

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Suomelle olisi ollut paljon edullisempaa jäädä Ruotsin yhteyteen. Tällöin maamme olisi ollut jatkuvasti länsimaisessa yhteydessä. Suomen sodassa kaatui ruotsalaisia siinä kuin suomalaisikin.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Totuus, Antti Mikkola, oli kuitenkin aivan toisenlainen: Ruotsin kolmen armeijan sotilaat olivat toki kotoisin ympäri kuningaskuntaa. Sotilaissa oli niin ruotsia kuin suomeakin puhuvia – mutta Suomessa ylivoimaisesti eniten suomenkielisiä. Upseeristo oli ruotsinkielinen ja käskyt annettiin ruotsiksi. Tämä toi kieliongelmia, sillä Suomen armeija koostui pääosin suomalaisista sotilaista. Armeijan kielitaito ei juuri ollut suomen kieltä laajempi. Upseerien oli opeteltava suomea tai heidän piti hankkia tulkki.
Sodan syttyessä Suomen armeijassa oli jalkaväkeä 13 000 miestä ja värvättyjä joukkoja 6 400 miestä. Ruotsi pelkäsi hyökkäystä Tanskan suunnasta ja täten emämaasta saatiin tänne ainoastaan joitakin vähäisiä ruotsalaisia osastoja.

Koko Ruotsin vallan aikana emämaasta ei riittänyt sotaväkeä itärajan puolustamiseen. Silloin, niin kuin aina ennen ja myös jälkeen,Ruotsi on ollut valmis taistelemaan viimeiseen suomalaiseen asti!

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Itseäni ei hirveästi yllätä, että Suomen alueella on ollut enemmän suomenkielisiä sotilaita. Siihen ei tarvita mitään pahaa juonta pahojen Ruotsin ruhtinaiden taholta suomalaismoukkien alistamiseksi vaan on ihan loogista ja logistisesti järkevää, että näin on toimittu. Tietenkin jokin metsäläiskylä Itä-Suomessa on ollut valtakunnalle vähemmän tärkeä puolustaa kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsin suuret asutuskeskukset. Suomalaiset olivat kuitenkin tuolloin täysivaltaisia Ruotsin kansalaisia eivätkä mitään alamaisia.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomalaisten "tasavertaisuus" käy erinomaisesti ilmi Pohjanlahden eri puolten väestökehityksestä. Satoja vuosia Suomen alueen väkimäärä polki paikallaan, kun emämaan väestö nelinkertaistui.
Napuen taistelussa 1714 (300-vuotismuistopäivä ylihuomenna) ei Ruotsin puolelta ollut muita kuin kyvytön upseeristo. Sama toistui Suomen sodassa 1808-09.
Professori Jouko Vahtola tiivisti ytimekkäästi, mikä oli Suomen eli "Itämaan" osa Ruotsin vallan aikana - turvamuuri ja ruoka-aitta.
Itse asiassa Suomi oli yksi harvoista Euroopan sisäistä siirtomaista.

Turun Akatemia perustettiin kouluttamaan virkamiehistöä "suurvallalle" ja nimenomaan ruotsalaistaa ja ruotsinkielistää suomalaiset. Venäjä pelasti!

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #12

Suomen sodassa Ruotsista irtaantuneet kuusi lääniä olivat osa Ruotsin valtakuntaa ja niissä ihmisiä koskivat samat lait kuin muuallakin Ruotsissa. Ruotsin laissa ei ollut mitään pykäliä, jotka olisivat tehneet ihmisestä "siirtomaa-alamaisen" etnisen suomalaistaustan vuoksi.

Suuressa Pohjan sodassa oli paljon muitakin taisteluja kuin Napuen taistelu eikä niitä suomalaisvoimin olisi kyetty käymään.

Suomen joutuminen Venäjän osaksi päinvastoin muutti Suomen asemaa ja eristi sitä muusta Euroopasta. Pitkän Ruotsin vallan ansiosta Suomi ei kuitenkaan ole samanlainen maa kuin esimerkiksi Baltian maat tai muut Itä-Euroopan maat vaan lähempänä kulttuurisesti ja henkisesti Länsi-Eurooppaa. Ruotsin osana tai siitä itsenäistyessä Suomen kohtalo olisi luultavasti ollut parempi kuin Venäjän kanssa.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Suomen historia rakentuu tapahtumien "rationalisoimiseen".Todistellaan, että Venäjän vallan aika loi Suomelle itsenäisyyden kansakuntana. Vertailu Ruotsin vallan jatkumisen mahdollisiin alistamispyrkimyksiin on lähes propagandista. Norja irtaantui paljon myöhemmin Ruotsin alaisuudesta ja on sisä- ja ulkopoliittisestikin Suomea vapaampi toimiva demokratia.

Samanlaista "rationalismia" on historiallisesti puolustella Suomen ulkopoliittisia valintoja YYA-Suomessa. Ja samanlainen ajatusjatkumo vallitsee Suomessa vieläkin Venäjän suhteen. Ruotsin aikanaan alistama Norja on tässäkin uhteessa erilainen demokratia.

Cenita Sajaniemi

Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta unohdetaan se, että "Suomi" oli "omillaan" tai Venäjän vallan alla melkein koko 1700-luvun.

1600-lukuun en ole vielä perehtynyt muuten kuin lukemalla Juutinrauman tulliraportteja, joka kertoo sen, että Suomeen ei todellakaan tuotu yhtään mitään.

Siis vientimaa silloinkin ja viennin kohde oli Ruotsi!!!!

Tuli tässä vielä katseltua sen verran, että Ruotsi lopetti tuon orjakaupan v. 1847.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Jos Suomi ja suurin osa suomalaisista ei olisi päässyt irti Ruotsista 1809, niin suomen kieli olisi tuhoutunut. Olisiko siitä sitten ollut jotain haittaa, on tietenkin makuasia.
Jotakin ilmeisesti suomalaisten hampaankoloon on jäänyt Ruotsin vallan ajasta ja autonomian ajan ruotsinkielisestä apartheidhallinnosta, koska tutkimukset kertovat kansan suuren enemmistön vaativan vapautta valita ne vieraat kielet, joita Suomessa opiskellaan.
Mielenkiintoista on, että myös pohjoismaisen yhden virallisen kielen malli on saanut nopeasti lisää kannatusta. Vielä pari kymmentä vuotta sitten 90 % suomalaisista gallup-tutkimuksessa oli virallisen kaksikielisyyden kannalla. Nyt YLE:n tutkimus kertoo, että jo kolmannes (yli 30 %) kannattaa Ruotsin (tai Ahvenanmaan) mallin mukaista virallista yksikielisyyttä eli että valtavan suuren kielienemmistön äidinkieli on ainoa virallinen kieli (huvudspråk).

Käyttäjän maunostranden kuva
Mauno Strandén

Kuuntelin luennon, kuinka pikkuvihan aikaan venäläiset hyökkäsi Kiteelle historian tutkijan mukaan, ensimäisen kahakan voitti ruotsin ja paikalliset talonpojat. He saivat tietoonsa, että noin 2000 kasakkaa ja sotilasta oli tulossa perässä, ruotsalaiset olisi lähteneet karkuun paikalliset ei ja paikalliset suunnitteli menevänsä sopivaan väijytyspaikkaan tulijoita vastaan. Oli maaliskuun ja lunta, ruotsalaiset oli katkoneet yöllä suomalaisten sukset etteivät pääse venäläisiä vastaan, yllätys epäonnistui, kun paikalle pääsi vain muutamia? Venäläiset oli päässeet Kiteelle ja he kokosivat lähiseudun asukkaat pappilaan ja polttivat elävältä? Ruotsalaiset oli silloin jo pinkoneet pakoon historian tutkijan mukaan!
Mielestäni Ruotsin pitäisi maksaa siirtomaakorvausta Suomelle vaikka muutamankymmenenmiljardin euron verran, eihän me oltu ruotasaisia?

Toimituksen poiminnat