*

Kuinka kauan vielä pakkoruotsia täällä, ennenkuin ...

  • Kuinka kauan vielä pakkoruotsia täällä, ennenkuin ...
  • Kuinka kauan vielä pakkoruotsia täällä, ennenkuin ...
  • Kuinka kauan vielä pakkoruotsia täällä, ennenkuin ...

...kansalle koittaa kielivapaus! Folktinget julkaisi tänään tiedotteen ensi lauantaina pidettävästä vuosikokouksestaan. Sitä ei ole suomeksi Folktingetin nettisiuilla, joten tein vapaan suomennoksen:

Normal 0 21 false false false FI JA X-NONE

Folktinget: Loukkaavaa ja virheellistä tietoa ei saa jakaa kouluihin

Julkaistu 3.4.2014

Folktinget kokoontuu Helsingissä lauantaina 5. huhtikuuta. Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin avaa kokouksen ja uskoo myös kansalaisaloitteen ruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi suomenkielisissä kouluissa tulee herättämään keskustelua. Kokous pidetään eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa klo 10-16.

Vuosikokouksessa käsitellään useita ajankohtaisia uudistuksia, mm. kunta- ja soteuudistuksia. Yleispoliittiseen keskusteluun johdattelee eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.

-  laissa säädetyn tehtävänsä mukaisesti edistää ruotsinkielisen väestön oikeuksia folktinget on seurannut Vapaa kielivalinta ry:n kampanjoita. Yhdistys levittää harhaanjohtavaa ja loukkaavaa väitettä, kuten että pakkoruotsi uhkaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt tätä aineistoa halutaan levittää kouluihin, joka ei ole hyväksyttävää, sanoo Christina Gestrin.

- ilmaisemme suuren huolen asiattomista ja virheellisistä väitteistä, joita kampanjassa levitetään ruotsia vastaan. Sen johdosta olemme lähettäneet kirjeen opetus- ja kulttuuriministeriöön, jossa kysymme, mitä se aikoo tehdä virheellisen tiedonlevittämisen estämiseksi kouluissamme.

Folktingetin mielestä on tärkeää, että opetusministeriö antaa suosituksia, kuinka koulujen on meneteltävä arvioidessaan ainestoa, jota pyydetään jakamaan. (vapaa käännös H Tala)

Tätä ei siis jostain syystä ole suomeksi folktingetin sivuilla: http://www.folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-32606-folktinget-krankande-och-felaktig-information-far-inte-delas-ut-i-skolorna

Paniikki suomenruotsalaisten keskuudessa yltyy ja nyt vaaditaan vapaan kansalaistoiminnan rajoittamista. Folktinget ja vieras valtio saavat jakaa omaa propagandaansa Suomen kouluihin verovaroilla Kelan toimiessa postikonttorina. Ruotsin kuningaskunta yritti jopa asettaa oman virkamiehensä Suomen opetushallitukseen valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsittamista. Silloin sentään jopa Yle TV1 totesi, että Ruotsin nimitysvalta Suomessa päättyi vuonna 1809.

Suomenruotsalaisten lempiase on kieliasioissa ollut suomenkielisten vaientaminen ja tiukka sensuuri. Internet muutti maailman ja nyt tämä alle 5 % kielivähemmistö on kauhuissaan. Tietoa saisi levittää vain sinikeltaisten silmälasien läpi. Erityistä voimatonta raivoa herättää kansalaisaloitteemme ruotsin muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla, joka kolmen viikon kuluttua jätetään eduskunnalle. Lisää paniikinaihetta on poliisin antama keräyslupa Vapaa KIelivalinta ry:lle.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Jotu Karjalainen

Voi olla että pakkoruotsi kouluissamme loppuu vasta sitten kun vanhemmat kieltävät jälkikasvuaan osallistumasta pakkoruotsitunneille.

Pakkoruotsilakkoa voisi aloitella parilla tunnilla lukukaudessa ja laajentaa sitä sitten tarpeen mukaan niin kauan kunnes ostettu poliittinen kermakin asian ymmärtää.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Pakkoruotsi toki pois ja sen tilalle vaikka ohjelmointia (tai jotain vapaasti valittavaa). Asia nyt ei ole kaikkein tärkeimpien joukossa kyllä; kunhan vain yksi epäkohta monien muiden lisäksi, joka pitäisi korjata.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Folktinget on käytännössä Rkp:n työkalu. Folktingetin tyyli kertoo toisin sanoen myös Rkp:n asenteista suomenkielisiä kohtaan.

Kielipolitiikka kuuluu demokratiassa myös suomenkielisille,vaikka Rkp ja sen lukuisat tukiorganisaatiot toisin mieltävät.

Cenita Sajaniemi

Hienoa että suruille lakisääteistä tehtävää hoitava Kansankäräjät selittää suruille kädestä pitäen ja vielä eduskuntatalon lisärakennuksen auditoriossa Heinäluoman avulla, mitä tarkoittaa vapaus ja vapaus valita oma tulevaisuutensa.

Tämähän on hieno asia.

Erikoista tässä on se, että Gestrin et Co. kuvittelevat suomenkielisten suomalaisten toimivat kuten surut ja levittävän lapsille ja muille kansalaisille väärää tietoa:
"Föreningen framför vilseledande och kränkande påståenden".

Tuo on melkoinen syytös - tyhmempi voisi pitää sitä vihapuheena.

Cenita Sajaniemi

Luvalla lainaan A. Lindell´in kirjoitusta viime keväältä:

Ei suomenruotsalaisille voi tästä puhua järkeä, mutta silti syy ei ole heissä. . He

ovat aivopestyjä, ja siksi he eivät kuuntele. Kun yritän heitä auttaa, he kokevat

sen uhaksi. Yhtä tuloksellista on keskustella pakkoruotsin poistamisesta näiden

suomenruotsalaisten kanssa. Heillä on aina samat vanhat, kuluneet argumentit. He eivät

suostu ymmärtämään, että pakon lopettamisesta voisi koitua jopa uusi renesanssi

ruotsinkielelle Suomessa!"

"vammauttamalla kielipolitiikallaan suomenruotsalaisia he saavat pitää vakaan ja uskollisen äänestäjäkuntansa. Tämä on törkeätä ja anteeksiantamatonta."

Cenita Sajaniemi

Juttelin itärajalla toimivan rajavartioston edustajan kanssa ja olihan se nyt pakko kysyä, että onko ruotsin taito hallussa.
Henkilö sanoi että heidän on pakko suorittaa virkamiesruotsi, mutta muuten eivät saa asiaa kommentoida.
Sitten utelin venäjän kielen taidosta, jota tämä virkamies ei ole lukenut koulussa, koska sitä ei koulussa ollut.
Kertoi, että työnantaja (valtio) järjestää venäjän kielen kurssit.

Kyllä kannattaa!

Anne Lindell

Täällä viitattiin viimevuoden puolella kirjoittamaan iartikkeliin ”Kahdenkerroksen väkeä”, johon tuli monta sataa kommenttia. Tuokin kirjoitukseni poistui muitten kirjoitusteni mukana hyperavaruuteen, kun US-blogini poistui verkkolehden sivulta, kun olin ”bannattuna” sieltä tämän vuoden tammi-/helmikussa 1 kk. Kirjoituksia ja niitten kommentteja ei voi enää palauttaa takaisin. Harmi. Mutta ei hätiä päiviä ... täältä tuo kirjoitukseni löytyy - - - > http://annelindell.blogspot.fi/2013/12/4-kirjoituk...

P.S. Ja, muistakaa - minä rakastan ruotsinkieltä ja suomeruotsalaisia ja etenkin Pohjanmaan eli ”Pampaksen” huurklaani-alueen hurreja, millä alueella itsekin asun. Mutta tämä pakkoruotsi ja Rkp:n pässinpäisyys pilaa kaiken - pilaa totaalisti meidän maineemme hauskoina ja kivoina ihmisinä eikä kukaan enää tykkää meistä. ... Tää ei ooo kivaa. :-(

V. 2103 alussa lanseerasin markkinoille ihka uuden sananlaskun, joka sopii kuin hanska käteen Rkp:lle, eli: ”Etiäppäin sano pässi ko seinää puski!”

Ja vielä yksi asia, jos joku nyt onnistuisikin pakosta koulussa oppimaan ruotsinkieltä auttavasti, niin hän ei tee sillä oppimallaan yhtikäs mitään tällä ”Pampaksella”. Todisteena on ihanan Selina- tyttäreni kirjoittama pakina ”Shipsi-krapulasta” täkäläisellä ruotsinmurteella. Siis, te jotka ymärrätte, niin ette voi olla nauramatta itseänne kuoliaaksi. Tää on makeeta: - - - > http://mandragorablog.blogspot.fi/

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Mie vain saattasin olla sitä mieltä, että soli parempi kieli, ko seiso tuosa mantrakoraplokisa, ko soli murthela, sooli oikeinki fiiniä!

Ehkä son sillä laila, ko mie itteki saatan alakaa raataahman toisinhan tätä lapsuuen syöveristä puluppuaavaa ja muile suomalaisile rohki - elleipä sitte häyttömän - käsittämätöntä hoon päältä panemista.

Tosin en mie ny enhän näin vanhana muistakhan enhän niin tarkhan. Pittää aivan liian palijon hunteerata ko raataapi.

Pentti Järvi

:) Pitää oikein ajan kanssa lukea flikan spalttia

"Onneksi olkoon, Pentti
Olet nyt sivuston Mandragora officinarum lukija"

Anne Lindell

Sorry, rakkaat lukijat, tuon mainitsemani "Shipsi-krapula" artikklein löytyminen Selina tyttäreni blogilta vie todella paljon aikaa, joten laitoin tuon pakinan tähän, jotta saatte edes hieman osviittaa siitä, että pakko-ruotsilla ei täällä rannikkoseudulla pitkälle pötkitä. Ei todellakaan.

Kirj. 18.6. 2011, Selina Holmbacka (os. Lindell , Annen tyrtär)

”Chips-krapula”

Jag halde på o dör just nu ... ja har nämligen chips krapula. I swear to God, ja sko så gärn vila ha vanli krapula iställi.

He blir ein liiti annorlunda inlägg idaa, ja skreiv nämligen ein listo ååv symptom för att påminn me sjölv att alder ALDER ita na meir chips ... särskilt int tvåtridideila ååv ein chipspåsa. Dähää listo kanski hjälper naan aader som fösöke slut ååv att ita chips, naan fellow anti-chips person som klarar ååv salt lika dåligt som jag :D
Om man nu minns dähää listo så kanski man tänker två - trii gang förin man säter handen i chips påsan igen.

Ok, chips överdos orsakar följande symptom:

-"Pucker" (aka "puckeresque" = torra spruckna läppar) http://www.thefreedictionary.com/pucker
-Torr hals
-Hes och raspig röst (som om man sko ha rökt tobak)
-"Cotton mouth" (torr mun) http://en.wikipedia.org/wiki/Xerostomia
-Spruckna mungipor
-Extrem törst
-Fö myki vatten intag (efter att man har iti fö myki chips, späder ut kroppen som orsakar krapula lika symptom)
-"Bouffant" (ja hitta på att beskriv svälld chips mage med ordet "bouffant") http://en.wikipedia.org/wiki/Bouffant
-"Head cancer, cancer in the head" http://www.youtube.com/watch?v=fYvVIDKbEt8
(South Park inside joke, men kanski kan bli verklighet på långsikt ifall man iter överdrivna mängder chips)
-Dålig andedräkt
-Man böri repa
-Man åldras unifär med ett halv år för varje chips påse som förtärs
-Svullnad som orsakas av vätske insamling i hela kroppen
-Nersatt immunsystem (ja fick faktist sjuk hals o. vart snoro daan efter)
-Mjäll eller klio hårbottni
-Mörka ringar under ögonen
-Trötthet
-Irritation
-Huvudvärk
-Magknip
-Inslag av drömparalys tå man fösöker sova (undelit, ja veit) http://en.wikipedia.org/wiki/Sleep_paralysis
-Apati

Jaa, he roliga e he att ja faktist int överdriver, ja blir faktist sådii ååv chips! O. he värsta e att ja lär me alder, int taar he na mang vikona förin ja har glömd bort hu rokot he va o. så iter ja chips igen. Man tänker att: "ja men ja tar bara några..." he slutar alltjämt lika dåligt.

Men dähää gango va noo sista gango, sägr ja noo he!

Va kan man göra ifall man har fått s.k. salt "överit"? Ja har komi på olika knep. Nästa dag så fortsäter ja att drick meir vätsko än vanligt, men säter na liiti äppel cider vinäger i he. Myki sallad o. frukt, o. nytto mat utan salt gör att man faktist återhämtar se ganska snabbt.

Pentti Järvi

Sipsiholisti koko likka, mutta ei vaikuttanut kovin apaattiselta vaikka niin väitti esseessään.

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola

Ja jotkut väittää, että yhtä ja samaa ruotsia on siellä ja täällä.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Folktingetin toiminta tässä asiassa on täysin kohtuutonta ja jopa luonteeltaan kyseenalaista.

Aikaisemmassa kirjoituksessani todetaan:

Kansalaisaloite (nro 131) ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on herättänyt paljon yhteiskunnallista keskustelua.

Osanottajina tässä – yhtä asiaa koskevassa – keskustelussa ovat olleet valtakunnallisen politiikan vaikuttajat, ruotsin kielen asemaa Suomessa edistävät järjestöt, konservatiivisesti asiaan suhtautuva media, tutkijayhteisöt ja tietysti lukuisat yksittäiset kansalaiset.

Kansalaisten ilmaisema mielenkiinto mainittua kansalaisaloitetta kohtaan on kummunnut lukuisista erilaisista lähtökohdista, mm.: yhteiskunnallinen havahtuminen, yleinen yhteiskunnallinen aktiivisuus, omakohtaiset negatiiviset tai positiiviset kokemukset nimenomaiseen asiaan liittyen, kielipolitiikan läsnäolo tai kyseisen läsnäolon tajuaminen jokapäiväisessä arjessa, jne.

Kielipolitiikka

Suomen kielen professori Harri Mantila toteaa kielipolitiikasta (esim. Tieteessä tapahtuu, 3/2006, ”Kielipolitiikka ja suomalainen arki”) muun muassa seuraavaa:

”Kielipolitiikka on yläkäsite, joka kattaa kielenhuollon, kielilainsäädännön ja sen käytännön sovellukset sekä koulutuksen ja opetuksen kielestä tehtävät päätökset. Se on siis kaikkinaista toimintaa, jolla kielenkäyttöä yhteiskunnassa säädellään. Kansainvälisessä kielitieteellisessä kirjallisuudessa kielipolitiikasta käytetään termiä language planning, ja joskus suomeksikin käytetään käännöslainaa kielensuunnittelu tai kielisuunnittelu.”

Suomen kielipolitiikka voidaan määritellä myös Suomen valtion suhteena eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Maassamme suomen ja ruotsin kielten asema ja voimasuhteet ovat muodostaneet autonomian ajoista (1800-luvulta) lähtien niin sanotun kielikysymyksen.

Edellä esitetyn perusteella on siis selvää, että Suomen kielipolitiikka koskee jokaista maamme kansalaista.

Yli 90 prosenttia maamme kansalaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Näin ollen, Suomen kielipolitiikka koskee suurimmaksi osaksi suomenkielisiä kansalaisiamme ja suomen kielellä toimivaa yhteiskuntaamme.

Kielipolitiikka on yhteiskunnallinen osa-alue, mihin sisältyvällä toiminnalla säädellään jokapäiväisessä elämässämme läsnä olevaa ja välttämätöntä kielenkäyttöä.

Vastaavasti, me jokainen teemme tahtomattammekin kielipolitiikkaa koskevia valintoja, kaiken aikaa.

Olemme myös maassamme harjoitettavan kielipolitiikkan keskiössä yksilöinä, yhteisöinä ja osana koko yhteiskuntaa.

Kielipolitiikan toteuttamista rahoitetaan verovaroistamme. Jokainen maahamme veroja maksava kansalainen tai muu taho osallistuu kielipolitiikkamme välittömiin ja välillisiin kustannuksiin.

Yhteiskunnallinen ja kielipoliittinen keskustelu

Lukuisat yhteiskunnassamme vaikuttavat tahot (poliitikot, edunvalvojat, toimittajat, tutkijayhteisöt jne.) ja kansalaiset käyvät kaiken aikaa julkista keskustelua erilaisista yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä ilmiöistä.

On täysin luonnollista, että olemme kiinnostuneita siitä, minkälaisia rakennepoliittisia uudistuksia maassamme tehdään tai minkälaista EU-politiikkaa ja ulkopolitiikkaa maamme harjoittaa.

Meitä kiinnostavat myös hyvinkin laajat ja sinänsä kompleksiset kokonaisuudet, kuten EU:n ja eurojärjestelmän vaikutukset maamme sisäiseen tilanteeseen.

Haluamme tietää asioista, voidaksemme tehdä oikeansuuntaisia valintoja arkipäivässämme (esim. uskallammeko sitoutua suuriin asuntoluottoihin, kannattaako vaihtaa pankkia jne.), tietääksemme sen ketä meidän kannattaa äänestää vaaleissa ja ollaksemme osa aktiivista kansalaiskeskustelua yksilöllisestä näkökulmastamme käsin.

Meidän omat kokemuksemme, näkemyksemme ja tietämyksemme ovat sitä samaa potentiaalia, mistä kuka tahansa yhteiskunnan näkyvimmilläkin paikoilla oleva henkilö ammentaa aineksia omaan toimintaansa.

Jokainen kansalainen on yhteiskunnallisessa todellisuudessa ilmenevän säätelyn keskiössä.

Siksi jokaisen halu tulla kuulluksi tässä keskiössä on oikeutettua.

Kansalaisen äänen kuuluminen mahdollistaa pidemmän päälle sen, että demokraattinen järjestelmä voi ottaa askeleita kohti tilaa, joka palvelee mahdollisimman hyvin ihmisten todellisia tarpeita.

Meidän oikeutemme ja velvollisuutemme on siis olla kriittisiä ja esittää kritiikkiä siihen tilaan nähden, missä näemme parantamisen varaa.

Todellisen demokratian napanuora on kiinni kansassa, jokaisessa kansalaisessa.

Kansalaisaloite on eräs suoran vaikuttamisen muoto poliittisessa järjestelmässämme. Sen avulla voimme kerätä yksittäisten kansalaisten voimia yhteen ja pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmäämme ja yhteiskuntamme säätelyyn.

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla koskee Suomen koulutusjärjestelmässä ainoan pakollisen oppiaineen, ruotsin kielen, aseman muuttamista suomenkielisen yhteiskunnan todellisia tarpeita paremmin vastaavaksi.

Kansalaisaloitteessa on siis kyse maamme kielipolitiikasta, joka nivoutuu osaksi suomenkielistä koulutusjärjestelmää ja on jokaisen koulua käyvän suomenkielisen lapsen ja ammattiinsa opiskelevan nuoren väistämätöntä todellisuutta.

Kansalaisaloitteen ympärillä on käynnissä maamme kielipolitiikan yhtä osa-aluetta koskeva keskustelu.

Suomen kielipolitiikkaan aiheellista pureutua

Kuten edellä on tullut todettua, kielipolitiikka on laaja kokonaisuus ja suurimmaksi osaksi meidän suomenkielisten Suomen kansalaisten elämää ja todellisuutta koskevaa.

Kielipolitiikka nivoutuu osaksi muuta yhteiskunnallista säätelyä, eikä tätä nivoutumista haluta ”syystä tai toisesta” tuoda kovinkaan aktiivisesti esille valtiovallan taholta.

Kielipolitiikka kytkeytyy myös kuntauudistukseen, jonka kuntarakennelain (ent. kuntajakolaki) uudistuksen yhteydessä suoritettiin Suomen kielilain muuttaminen.

Kielipolitiikka on kytkeytynyt myös puolustusvoimien uudistushankkeeseen, missä yhteydessä on lakkautettu lukuisa määrä suomenkielisiä varuskuntia. Ruotsinkielistä Dragsvikin varuskuntaa ei kuitenkaan lakkautettu.

Kielipolitiikka on kytkeytynyt myös hovi- ja hallinto-oikeuksien uudistamishankkeeseen, missä esimerkiksi ruotsinkielisten hovi- ja hallinto-oikeuksien asemaa vahvistettiin, suomenkielisten yksikköjen (esim. Kouvola) ollessa ainoina lakkautettavien listalla.

Kielipolitiikka kytkeytyy myös poliisin hallintorakenneuudistukseen, jonka yhteydessä poliisilaitosalueiden yhdistämisen yhteydessä ruotsinkielisten poliisipalveluiden maantieteellinen alue laajenee huomattavasti ja samalla poliisin kielitaitovaatimuksia tullaan tiukentamaan (katso myös täältä).

Kielipolitiikka kytkeytyy myös pohjoismaiseen yhteistyöhön, missä yhteydessä ei voi käyttää suomen kieltä, vaan ruotsin kieltä.

Varsinkin suomenkielisellä kansalaisella on siis kaikki syy osallistua kielipoliittiseen keskusteluun, perehtyä kielipolitiikkaamme nykyisyydessä ja laajemmassa ajallisessa perspektiivissä (vrt. historialliset taustat).

Suomen kielipolitiikan demokratisoituminen, palvellakseen myös suomenkielisten tarpeita ja oikeuksia, odottaa jokaisen suomenkielisen aktiivista panosta.

Kielipolitiikka ei mahdu vain yhteen pieneen lokeroon!

Todellisuus puhuu tämän puolesta.

Cenita Sajaniemi

Hieno kirjoitus Vesku. Taisit viitata juuri tähän kirjoitukseen Ilkassa...

"Kun uratoiveet ja työpaikka lähtee alta pakkoruotsin vuoksi, on vaikea suhtautua positiivisesti ruotsin kieleen."

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/...

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Kyllä vain! Siihenkin ja monien, monien, suorastaan lukemattomien muiden yksityisten suomenkielisten ja maahanmuuttajiemme ilmaisemaan hätään, joka aiheutuu juuri heitä sortavasta kielipolitiikastamme.

En ikinä hyväksy sitä suorastaan ylimielisen tunkeilevaa asennetta, joka maamme ruotsinmielisillä tahoilla on siinä rahan, vallan ja etujen verkostossa, mikä pyrkii silkasta itsekkyydestä ja alhaisesta mielenlaadusta käsin riistämään suomenkielisiltä ja maahanmuuttajiltamme oikeuden sanoa painavimman sanamme niihin kielipolitiikkamme kysymyksiin, jotka koskevat puhtaasti meitä, ei ruotsinkielisten etujärjestöjen ajamien etujen nauttijoita!

Tällainen ei voi olla perustuslaillisesti oikein.

Suomi on kohta - ellei jo olekin - siinä tilanteessa, missä me suomenkieliset ja meidän maahanmuuttajamme saamme yhdessä olla kantelemassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tästä Apartheid-politiikasta vertaistansa etsivästä ja aina vain pahenevasta asiaintilasta Suomessa.

Janne Suominen

Missä kohdin Folktingetin tiedotetta vaaditaan vapaan kansalaistoiminnan rajoittamista, kuten kirjoitat? Ilmeisesti tuo "vapaan" käännöksesi kohta "ilmaisemme suuren huolen asiattomista ja virheellisistä väitteistä" taisi älähdyksestä päätellen jollakin tavalla osua.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Jannet, ottakaa huomioon, että on kyse parteista, jotka ovat kohta sata vuotta kamppailleet kieliasioista. En nyt oikein ymmärtänyt, miksi kiinnitettiin huomiota informaation sisältöön. Se on vain mielipide.

Sen sijaan olisi voinut kiinnittä huomiota siihen, onko asiallista jakaa kyseistä informaatiota kouluissa, kun ei toistaiseksi liity aineenvalintaan. Enkä nyt aineenvalinnan osalta katso aiheelliseksi, että muut kuin opettajat informoivat. Opettajat kiinnittivät tähän puoleen huomiota, mutta se sai aika vähän tilaa mediassa.

Itse kävin tutustumassa yhdistyksen monikielisillä kotisivuilla olevaan aineistoon, kun RKP:n tiedote kuulosti aika hurjalta. Siellä nyt ei mitään kauhean järisyttävää ollut. Ihan asiallista informaatiota. Toki vastakkaisiakin mielipiteitä voi esittää, mutten kyllä löytänyt mitään rasistisia kannanottoja tms. Jaettavaksi ajateltua brosyyria en löytänyt sivustolta eikä RKP:n käräjienkään sivuilta.

Kouluissa jakamisesta olen aika tavalla samaa mieltä opettajien kanssa. Tällainen aineisto tulisi jakaa kotiin vanhemmille.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Suomen historia on ollut pakko olla Ruotsi. Suomi-Ruotsi valtiota ei ole koskaan ollutkaan. Oli oikeasti vain Ruotsi.

Siksi koko Suomen lukeneisto, kulttuuri ja virkaatekevät olivat ruotsinkielisiä.

Agricola, ruotsinkielinen, oli suomenkielen isä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Aleksis Kivi (Alex Stenvall) oli ruotsinkielinen niinkuin monet muutkin Suomen merkittävimmät kansalliskirjailijat siihen aikaan. Pacius, kansallislaulujemme sanoittaja ym. joidenka teoksia on käännetty myöhemmin suomeksi.

Venäjä karkoitti ruotsalaiset lahden taakse ja Suomesta tuli osa Venäjän autonomista tasavaltaa.

Meille säilyi pieni kielirikkaus ruotsinkieli, koska olimme Ruotsi.
Huolimatta siitä, että Venäjä oli Suomen hallinnollinnen isäntä, tänne ei venäjänkieli pesitynyt kovinkaan vahvasti. Ainoastaan itä-rajalle ja virkamiesten sekä ylhäisön kieleksi, niinkuin ruotsikin on ollut.

Periaatteessa Suomessa pitäisi olla historian perusteella kaksi "pakkokieltä" ruotsi ja venäjä. Eikä venäjänkielen taito olisi ollenkaan pahitteeksi tänään.

On kunnioitettavaa, kun kuljet ulkomailla, jos osaat oman omituisen kielesi lisäksi jotenkuten ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, joita kasvavassa määrin tavalliset ihmiset osaavat eri yhdistelminä. Tätä monet ulkomaalaiset ihmettelevat aidosti.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kirjaililija Volter Kilpi merkittävällä asialla. Luen jossakin vaiheessa e-kirjan.

Päätema kirjassa korostaa kielellisten ristiriitojen vaaroja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Volter_Kilpi

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #23

Kirjailija Volter Kilpi vuonna 1917 svekomaaneista: ”He tahtovat säilyttää kaiken mahdollisen vaikutusvallan yhteiskunnassa, mutta kieltäytyvät samalla kaikesta yhteiselämästä suomalaisen yhteiskunnan kanssa.
He tahtovat vapautua kaikista kansallisista velvollisuuksista, mutta nauttia kaikkia kansalaisen etuja ja oikeuksia. — Kuin hemmotellut lapset oikuttelevat he eristymisharrastuksissaan: pohtivat vakavissaan, miten peseytyä suomalaisnimityksen tahrasta, keräilevät huomiinsa rahastoja, järjestelevät puhtaita yhdistyksiään, rakentelevat esteitä eteenpäin pyrkiville suomalaisille tiede- ja virkamiehille, varaavat toimet ja paikat omilleen, pauhaavat tiluskauppojen yhteydessä ”ruotsalaisesta maasta”,pitävät sitä ruotsalaista, joka myy maansa suomalaiselle — suomalaiselle Suomessa — suorastaan maankavaltajana, kansalaiskunniansa menettäneenä, mutta nostavat särkevän hätähuudon, jos suomalaiset tahollaan joutuvat pakoitetuksi vetämään käytännölliset johtopäätökset tästä puuhailusta”.

Että sellainen tämä Volter Kilpi! ;-) Tosi osuva kuvaus, joka valitettavasti pätee yhä!

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Aivan upeeta! Pitääkö meidän opetella vieraita kieliä, jotta ulkomaalaiset saisivat meitä aidosti ihmetellä??
Aivan oikein Ruotsin vallan aikana me suomenkieliset olimme rahvasta, josta haalittiin sotilaita erinäisiin taistoihin! Pitää muistaa, että autonomian aikana suomenkieli saavutti virallisen kielen aseman. Ruotsin kieli oli vallan väline, jonka valtaa Venäjä pyrki heikentämään. Nykyruotsittajat ovat vain pelkkä jäänne vallankäytöstä. Itsenäisyys saavutettiin Venäjän keisarikunnan sortuessa mutta jo ennen itsenäisyyttä oli pyrkimys venäjän kielen asemaa vahvistamaan. Tätä me suomalaiset vastustimme!
"Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia".
Oma kieli on tärkeä yhtenäisyyden tae. Krimin tapauksessa näimme mitä äidinkieli merkitsee. Pakkoruotsi ei yhdistä kansaa vaan repii sen yhtenäisyyttä. Näinä vaikeina aikoina juuri oma vahva suomalainen identiteetti on tärkeämpi kuin ulkomaalaisten ihmettely!!!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Anita

Tyypillinen perussuomalainen siilipuolustus, jossa tekstin tarkoitus pyritään kääntämmään muuksi, mitä se oikeasti tarkoittaa.

Cenita Sajaniemi

Liian harvoin ja liian vähän suomalaista kulttuuria.
Nyt taitaa tulla tähän blogiin liian myöhään, mutta kuitenkin

Maan valitus
Mielessä häll’ oli pilvilinnat,
unohtui oman äidin rinnat,
houkutti häntä tuulentuvat,
himmeni hiljaiset mielikuvat,
nousi hän haaveen porraspuita,
muistanut ei emon huokailuita,
ajeli kuutamon kulkusilla,
käynyt ei kotitanhuvilla,
heilutti hengen tapparata,
pilkkasi maata matalata,
aurinko häll’ oli astinlauta,
kylmyys häll’ oli kylkirauta,
leimusi pilviin aatoksensa,
lemmetön heljälle heimollensa,
palveli, polo, pyhää tulta,
maa oli hälle musta multa,
jumalat juhlivat, kun hän soitti,
yksin yössä mun itku voitti,
istui hän ilopaadellansa,
kaukaa kuunteli Mannun kansa,
veisti hän unten vempeleitä,
nähnyt ei mua eikä meitä,
nyt hän on uupunut urhon sotaan,
kolkuttaa emon köyhän kotaan,
nuor’ olin, nyt olen harmaahapsi,
myöhään, myöhään sa saavut, lapsi!

Eino Leino

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Voisko tämä Gestrin kertoa, mitä konkreettisesti "virheellistä tietoa" Vapaa kielivalinta ry levittää ?

Miksei asioista keskustella suoraan ?

Huomenna ruotsalaisparlamentilla on istunto, joten odotan sieltä selvällä suomen kielellä tiedotetta, mitä väärää tietoa esim. Vapaa kielivalinta ry:n virallisilla sivuilla on..

http://vapaakielivalinta.fi/

"Suomi on yhä kansainvälisempi ja monikielisempi. Työelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa. Englannin lisäksi Suomi tarvitsee ainakin ruotsin, saksan, venäjän, ranskan, espanjan, italian, kiinan ja japanin osaajia.

Työelämässä tarvittavan kielitaidon saavuttamien vaatii yksilöiltä vaivannäköä, aikaa ja vahvaa motivaatiota. Motivaatio syntyy aidosta tarpeesta ja henkilökohtaisesta kiinnostuksesta.

Vahvan kielitaidon perusta luodaan koulussa. Jotta oppilas saavuttaisi sen kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen tason, jota työelämässä tarvitaan, kieliä tulisi opiskella riittävän pitkä oppimäärä jo peruskoulusta lähtien.

Kielten valintoja kouluissa kaventaa olennaisesti ruotsin kielen pakollisuus."

Toimituksen poiminnat