*

Pakkoruotsin päivitys

  • Yo-ruotsin kirjoittamatta jättäneet uudet korkeakouluopiskelijat
    Yo-ruotsin kirjoittamatta jättäneet uudet korkeakouluopiskelijat
  • Yo-ruotsin kirjoittaneet
    Yo-ruotsin kirjoittaneet

Pitkähkön tauon jälkeen palaan lempiaiheeseeni Suomen kielipolitiikkaan. Ensimmäinen kansalaisaloite on nyt saatu pulkkaan ja eduskunta on päättänyt ensimmäisessä äänestyksessä hyväksyä sukupuolineutraalin avioliiton. Oli mielenkiintoista seurata keskustelujen kulkua prosessin eri vaiheissa. Homojen avioliitto-oikeutta puoltavien puheenvuorot pätevät sataprosenttisesti myös pakkoruotsin poistoa vaativan kansalaisaloitteen puoltamiseen.

Onkin jännä nähdä, jatkuuko sama linja ruotsin kielen asemaa koulutuksessa koskevassa keskustelussa. Oli rohkaisevaa, että nyt ensimmäinen kansalaisaloite on johtamassa lainsäädännön muuttamiseen. Emme siis tehneet turhaa työtä kerätessämme yli 62.000 kannattajaa, jotka edustavat kansan suurta enemmistöä (60-70 %) halutessaan ruotsin kielen vapaaehtoiseksi kaikilla opintojen tasoilla.

Rkp on oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla koko vaalikauden syytänyt valtavan määrän uusia lakeja pakollisen ruotsin kielen sementoimiseksi ikuisiksi ajoiksi Suomeen. Tähän on suomenruotsalaisille tarjoutunut mahdollisuus kuntarakenneuudistuksen siivellä. Kuntatalouden jouduttua ahdinkoon yksikielisesti ruotsinkielinen Närpes havaitsi mahdollisuuden paikata talouttaan muuttamalla kunnan kaksikieliseksi, joka toisi muutaman miljoona ylimääräsitä euroa kunnan kassaan. Tätä varten piti pikavauhtia muuttaa lakia mahdollistamaan tämän muutoksen milloin tahansa entisen 10 vuoden välein tehtävän tarkistuksen lisäksi.

Kaikki yli 50.000 kannattajaa keränneet kansalaisaloitteet ovat varsin hyvin kuvanneet kansalaisten enemmistön tuntoja ja suurin osa niistä tulee vaikuttamaan ajan mittaan myös lainsäädäntöön - myös pakkoruotsiin. Itse asiassa suomalaiset nuoret ovat jo päätöksensä tehneet ja erityisen selvästi se näkyy 2010-12 tehdyn tutkimuksen tuloksissa, joiden mukaan niiden uusien yliopisto-opiskelijoiden määrä ja osuus, jotka eivät ole kirjoittaneet ruotsia ylioppilastutkinnossa on nopeasti kasvanut. Meille on syntymässä uusi akateemisesti koulutettu sukupolvi, joka on kansainvälinen ja jolle ruotsi on yksi vähemmistökieli monien joukossa.

http://www.kieliverkosto.fi/article/uusien-yliopisto-opiskelijoiden-ruot...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Silmään pisti teknillisten yliopistojen korkeat tolpat.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Ainakin niiden syy on selvä. Tekniikan alalla englanti ja se itse tekniikka vaan ovat tärkeämpiä kuin ruotsinkieli. Tai mikään muukaan kieli sen kummemmin. Eikä se kulttuuriaspektikaan päde, historiasta ja kulttuurista on kirjoitettu kirjoja, joista moiset on helppo omaksua jos tulee tarpeeseen.

Jonas Hellgren

Ongelma ja rikos ihmisoikeuksia vastaan on se, ettei paraskaan insinööri tai arkkitehti saa suomalaista tutkintotodistustaan ennen kuin on suorittanut kumarruksen buureille ja läpäissyt rituaaliafrikaansin kokeen.

Arctic Apartheid rules.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Niinpä pisti minunkin silmiini. Osuus lähestyi puolta jo kaksi vuotta sitten! Kyllä tämä tästä ja se siitä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pakkoruotsivankilaa on rakennettu suomenkielisten etujen vastaisesti vuosikymmenet. Saman verran menee aikaa ko. järjestelmän alasajoon.

Ruotsin kielen opiskelutarve on keinotekoisesti ylläpidettyä. Valtio resursoi siihen aivan liikaa muiden kielten ja asioiden kustannuksella.

Perustuslakia voi aivan hyvin tulkita siten,että asiointulkkaus riittää. Niin se on Ruotsissakin nähty hyväksi.

Ohessa artikkeli jonka lukemiseen on hyödyllistä osata ruotsia.
Ruotsin oppitunneilla näistä asioista vaan ei kerrota mitään:

http://www.svd.se/kultur/understrecket/nar-finskan...

Jos ei tuokaan herätä niin entäpä opintomatka Ahvenanmaalle?

Riitta Järvi

Janne Saarikivi HS 01.12.2014 : Pako ruotsikysymyksestä :

" Jos saisin päättää, miten kieliä Suomessa opiskellaan, kasaisin pakkoruotsia koskevan keskustelun päälle tuhat tonnia sementtiä ja ajaisin jyrällä yli. Sitten toteaisin, että maailmassa on n. 7000 kieltä, joista monet ovast puhujamäärältään melko suuria ja varmaan hyödyllisiäkin. Järjestäisin tänne kielikylpylastentarhojen ja -koulujen verkoston, joka levittäisi esimerkiksi kiinan, hindin, turkin ja arabian taitoa. "

Siinähän se ydin keskusteluun tulikin. Jyrällä pakon yli.

Jaakko Häkkinen

Korjaan: jyrällä keskustelun yli. Saarikivi ei sano haluavansa pakkoruotsin poistoa eikä vapaata kielivalintaa. Kielikylvyt voitaisiin järjestää myös pakkoruotsin vallitessa.

Riitta Järvi

Janne Saarikivi ( HS 01.12.2014 ) Pako ruotsikysymyksestä :

"Eri ihmisten kielitaidossa saisi olla reilusti variaatiota, kuten heidän muissakin taidoissaan ja tiedoissaan on. Maailma, jossa kaikki osaavat samoja asioita, on tappavan tylsä. "

Jos tämä lause ei ole pakottamista, mm. ruotsin pakottamista vastaan, niin sitten lukijalla on luetun ymmärtämisen ongelma.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #11

Riitta, olet nyt tulkinnut mustavalkoisesti - luetun ymmärtämisen ongelma on siis sinun päässäsi. Saarikiven kommentti voidaan tulkita MYÖS eri tavalla: hän voi haluta lisätä muiden kielten opiskelua SIITÄ HUOLIMATTA, että ruotsi jatkuu pakollisena.

Aivan kuten ihmistä ei voi tuomita kielipakottajaksi, ennen kuin hän yksiselitteisesti ilmoittaa järjestelmää kannattavansa, ei ihmistä voi tuomita myöskään kielivapauttajaksi, ennen kuin hän yksiselitteisesti ilmoittaa pakkoa vastustavansa. Saarikivi ei ilmoita - hän ei ota mitään kantaa ruotsin pakollisuuteen. Hän puhuu aivan eri tasolla: hänhän vastustaa nykyisenkaltaista pakkoruotsikeskustelua.

Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #14

Kukapa HS:ssa uskaltaisi julkisesti vastustaa ylimitoitettua pakkoruotsia. Jotain pitää pystyä lukemaan rivien välistä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Minäkin kasaisin tuhat tonnia sementtiä pakkoruotsin päälle, jotta Janne Saarikiven ajatus suomenkielisten muiden kielten osaamisen monipuolistumisesta pääsisi vihdoin alkuun.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloite ja sen eduskuntakäsittely saivat mediassa aivan suhteettoman huomion. On tosi kiinnostavaa seurata, jatkuuko innostus, kun vapaan kielivalinnan kansalaisaloite tuodaan eduskuntakäsittelyyn. Epäilen, että suvaitsevuus loppuikin jo tähän ja "sensuuri" tulee iskemään tehokkaan uutispimennyksen valtalehtiin ja tietysti YLEen. Niin että se siitä demokratiasta, suvaitsevuudesta ja tasa-arvosta.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Niin, kyllähän sadassa vuodessa myös ruotsin kielen de facto asema on muuttunut radikaalisti, kuten avioliitonkin sisältö, joten on loogista, että myös ruotsin kielen asema lainsäädännössä muuttuu.

Tähän asti ruotsin kielen aseman de facto heikkeneminen on kompensoitu vahvistamalla sen de jure asemaa eli kiristämällä suomenkielisiin kohdistuvaa velvoittavuutta lainsäädännössä-- siis aivan päinvastaisesti kuin avioliittokäsitteen osalta, jonka käsitteen muuttuminen nyt huomioitiin uudessa avioliittolaissa.

Johdonmukaista siis olisi ruotsin kielen de facto aseman muuttumisen huomioiminen myös de jure!

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Erinomainen kommentti, J V Lehtonen. Juuri noin on tapahtunut. Ensimmäinen todella merkittävä lainmuutos kieliasiassa tehtiin vuonna 2004, kun ylioppilastutkintoon tuli valinnanvapaus lähes 10 vuoden kokeilujakson jälkeen. Rkp oli vastustanut muutosta kynsin hampain ja vaati jopa Vanhasen toisen hallituksen toista (!) äänestystä häviten sen 14-2 ja eduskunnassa murskatuloksella 140-28.
Siinä syy Rkp:n tehtailemiin loputtomiin uusiin lakeihin ja lainmuutoksiin, joilla se kuvittleee voivansa estää kansan suuren enemmistön tahdon toteutumisen.

Nuo aloituksen kaksi graafia kertovat, mihin ollaan menossa, eikä sitä kehitystä pystytä estämään edes miljardien eurojen verovapailla säätiörahoilla. Erittäin merkittävää on kahden suuren puolueen, kokoomuksen ja perussuomalaistem nuorisojärjestöjen kielteinen kanta pakkoruotsiin.

On tärkeää tehdä ero kouluruotsin ja pakkoruotsin välillä. Tuskin kukaan vastustaa koulurutosia, kunhan se on valinnainen. Mutta pakkoruotsia vastustaa selkeä enemmistö suomalaisista. Siinä on ratkaiseva ero!

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Oikeastihan se ruotsin kirjoittamisen jättäminen valinnaiseksi oli puolivillainen ja tyhmä menettely yliopistojen kannalta. Suurissa kaupungeissa sisään menevät ovat muutenkin moniosaajia, joille ruotsin kirjoittaminen tai suorittaminen ei ole juttu eikä mikään. Lapissa ruotsin taitoja perinteisesti pidetään arvossaan koska yhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat jokapäiväistä arkea.

Joissain korkeakouluissa kuitenkin ne, jotka jättivät ruotsin kirjoittamatta ja vähälle huomiolle kuormittavat kielikeskuksia vaillinaisin taidoin.

Kaikki kielten opiskelu on kärsinyt inflaation.

Jaakko Häkkinen

"Kaikki kielten opiskelu on kärsinyt inflaation."
-- Sitä voisi korjata vaikka niin, että kaksi vierasta kieltä pitäisi kirjoittaa niin, että ruotsi olisi yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Huomionarvoista tuossa tutkimuksessa on, että teknillisten yliopistojen uusista opiskelijoista jo kaksi vuotta sitten melkein puolet ei ollut kirjoittanut ruotsia. Heille matematiikka ja luonnontieteet ovat olleet tärkeämpiä ja kielistä luonnollisesti englanti. Tällä vauhdilla korkeakouluista poistuvat pakolliset ruotsin opinnot ja myös virkamiesruotsin tutkinto.

Vähitelleen etenemme tilanteeseen, jossa on pakko (!) tarkistaa perustuslakia (niinhän on tehty jo lukuisia kertoja lainsäätämisen jälkeen), niin että ruotsista tulee kansallinen vähemmistökieli kulttuuriautonomioineen. Mutta suomenkielisten simputus loppuu!

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Unelma yksikielisestä Suomesta ei näemmä ole kuollut, ainakaan Talan mielestä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #30

On riski, että tarkoitatte eri asioita. "Yksikielinen Suomi" voi tarkoittaa ainakin:
1. Suomea, jossa ei puhuta mitään muita kieliä kuin suomea (utopia/dystopia)
2. Suomea, jossa suomi on valtakunnallisesti ainoa virallinen kieli
3. Suomea, jossa suomi on ainoa valtakunnallisesti virallinen kieli (ruotsin ja saamen ollessa alueellisesti virallisia) = tilanne nyt kun viimeiset ruotsinkieliset kunnat leikkikaksikielistyvät.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #30

Nyt minun kannallani eri tutkimusten mukaan alkaa olla puolet suomalaisista. Asiaa tutkitiin 1990-luvulla ja silloin vain pari prosenttia oli virallisen yksikielisyyden kannalla (Gallup). Vuonna 2011 Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan 48 % kannatti virallista yksikielisyyttä, 41 % halusi säilyttää kaksikielisyyden ja 12 % ei ollut kantaa.

Muutos on ollut valtava. Syy on tiedonkulun vapautuminen internetin myötä. Siksi jatkan kansanvalistustyötäni. Ilokseni tulosta on alkanut syntyä. :-)

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suurissakin yliopistoissa ruotsin kirjoittamatta jättäneiden osuus oli jo 2012 varsin korkea; Aalto yliopistossa 29 %, Helsingin yliopistossa 20 %, Tampereen yliopistossa 21 %, Oulussa 28 % ja Turussa 17 %.

Myös ruotsin kirjoittamattomien määrä on kasvanut todella nopeasti vain kahdessa vuodessa kaikissa yliopistoissa.

Muuten Lapissa yhteydet sekä Ruotsiin että Norjaan ovat iät ja ajat toimineet pääasiassa suomeksi (meänkieli ja kveenien kieli, jotka ovat suomen murteita).

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kun minä menen lomalle Pyssyjoelle, minä puhun kveenien kanssa suomea, ja kun menen Pajalaan, puhun meänkielisten kanssa suomea, mutta Lapin yliopiston tarve on toki ihan jotain muuta.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #28

"mutta Lapin yliopiston tarve on toki ihan jotain muuta."

Suomen lisäksi englantia, saksaa, venäjää ja ennen kaikkea norjaa.

Jotu Karjalainen

Aikovatko perussuomalaiset nostaa pakkoruotsista luopumisen puolueen vaaliteemaksi eduskuntavaaleissa?

Jaakko Häkkinen

Kannattaisi, koska mikään muu eduskuntapuolue ei aja kielivapautta. Monopoliasema toisi hyvän kannatuslisän - tai lisää kalastajia samalle apajalle. Niin tai näin, kielivapauttajien määrä eduskunnassa todennäköisesti kasvaisi.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Saas nähdä miten käy tässäkin kielikysymyksessä. Pääasia ettei ihmisten kielitaito ja kiinnostus kieliin vähene entisestään. Tätä on tapahtunut jo kaikissa Pohjoismaissa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kansalaisaloite kielikysymyksestä etenee. Sen vastustajat ovat jo miettineet syyt, millä se torpataan ja mahdollisimman vähin keskusteluihin. Näin tapahtuu ja syynä on raha. Kellä kukkaronnyörit sillä valta. Follow the money sanoi amerikkalainen. Ketkä rahoittavat puolueita. Kas siinäpä vasta kysymys.

Riitta Järvi

Kansalaisille alkaa valjeta, että puolueet ovat korruptuneita ja siksi äänestysprosentti laskee entisestään.
Jossain vaiheessa puolueet eivät uskalla maailmalla enää ylvästellä pohjoismaisella " edustuksellisella demokratialla ". Paljon on pielessä jos Suomen äänestyprosentti alkaa hipoa 40%:a.

Toimituksen poiminnat