*

Ruotsalaisuuden vapaa pudotus Suomessa

  • Professori Ilmari Rostila: Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu
    Professori Ilmari Rostila: Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu

RUOTSIN KIELEN ASEMA HEIKENTYY SUOMESSA – Magman tutkimus 2013 ja Åbo Akademin ym 2014

Suomenruotsalaiset ovat teettäneet neljä mielipidetutkimusta suomenmaalaisten suhtautumisesta ruotsin kieleen, suomenruotsalaisuuteen ja pohjoismaisuuteen. Vuonna 1996 tutkimuksen teetti Folktinget, ja vuosien 2008 sekä 2013 teettäjä on suomenruotsalainen ajatuspaja Magma, joka esittää kaikkien em. tutkimusten tulokset. 

Vuoden 2014 jättitutkimuksen (otokset 7.358, 20.000 ja 15.000 suomenkielistä) teki Åbo Akademi yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa. Tämän tutkimuksen raportoija on professori Kimmo Grönlund ÅA.

Magman 12.11.2013 julkistaman tutkimuksen raportoija on professori Åsa Bengtsson. Vuoden 2013 otos on 1038 suomalaista.  

Yhä harvempi 17–79-vuotias suomenmaalainen pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomenmaalaista yhteiskuntaa (1996: 70 %, 2008: 74 %, 2013: 63 %, 2014: 64 %).

Yhä harvempi suomalainen pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, 2013: 67 %, 2014: 69 %).

Yhä harvempi suomalainen pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %).

Yhä harvempi suomalainen pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %, 2014: 68 %).

Yhä harvempi suomalainen uskoo ruotsista olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %, 2014: 53 %).

Yhä harvempi suomalainen kannattaa pakkoruotsia (1996: 52 %, 2008: 50 %, 2013: 45 %, 2014: 25 %).

Suomalaisten itse arvioima ruotsin taito on välttävällä tasolla arvosanalla 6,1 asteikolla 4-10. Lähes 40 vuoden pakkoruotsin opinnoilla ruotsin taito ei ole käytännössä laisinkaan kohentunut.

Professori Bengtssonin johtopäätös on, että vain juhlapuheissa ruotsin kieleen suhtaudutaan vahvan myönteisesti. Aika kuitenkin on nakertanut sitä. Itä- ja Pohjois-Suomessa pakkoruotsin vastustus on voimakkainta.  Naisilla, vanhoilla ja korkeasti koulutetuilla on myönteisempi asenne ruotsiin. Tärkeimmäksi kuitenkin osoittautui ruotsin taito – ruotsia pitää käyttää, jotta se tuntuisi merkitykselliseltä. Vai olisivatko kielteiset kokemukset leimanneet suhtautumista? kysyy hän.

Åbo Akademin ym 22.12.2014 julkaisemassa tutkimuksessa (raportoija professori Kimmo Grönlund)  oli lisäksi seuraavia uusia kysymyksiä:

Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille;    samaa mieltä on 46 %
Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä;                                       samaa mieltä on 50 %
Ruotsin taitoa tarvitaan hyviin suhteisiin muihin Pohjoismaihin;            samaa mieltä on 60 %
On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palvelut heidän äidinkielellään; samaa mieltä on 60 %
On kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä;   samaa mieltä on 48 %
Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia; samaa mieltä on 62 %
RKP:lla on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa;                 samaa mieltä on 58 %

Kylmää kyytiä sekä pakkoruotsille että valitettavasti myös suomenruotsalaisille. Mutta sitä saa, mitä tilaa.

Lähteet:         http://www.magma.fi/images/stories/magma_bengtsson_12.11.2013.pdf

                      http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Alexius Manfelt

Heikki hyvä, itse kannatan blogisti Heli Hämäläisen eräässä blogin kommentissa kannattamaa mallia. Oppilaalle suomenruotsi olisi vapaaehtoinen, mutta kunnan olisi pakko tarjota opiskelumahdollisuus. Tämä antaisi mahdollisuuden vaan ei pakottaisi ketään.

Henkilökohtaisesti, vaikka ruotsi on molempien vanhempieni äitien äidinkieli, joskin isoäitini tekivät aikoinaan mullistavan päätöksen ryhtyä suomenkielisiksi. Se oli tuskaa ja hammasten kiristystä, mutta heidän mielestään se kannatti. Siksi Heli hämäläisen ajatusmalli saa kannatukseni.

Reijo Tossavainen

Kansalaisaloitteen aktiivit: olkaa yhteydessä esim. eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajaan ja sen jäseniin, jotta kansalaisaloite etenee käsittelyyn ennen vaaleja.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Ottaessaan pakkoruotsiasiaa esille, perussuomalaisten kannattaa samalla miettiä, mitä hallituskumppaneita sille jää, koska

- vihreät, rkp ja kd ovat "takiaispuolueita"
- kokoomuksen kanssa päinvastainen suhtautuminen eu:hun
- vasemmiston kanssa spdn avioliitto ja varmaan muuttakin

Lopulta arvojen kautta katsoen voidaan todeta että suomenruotsalaisetkin ovat 100% SUOMALAISIA, yhtä lailla PERUSSUOMALAISIA. Samoin toki muut hyvin integroituneet maahanmuuttajat.

Jos PS saisi hiottua rkp:n kanssa rauhan kielikysymyksistä, niin sillä olisi yksi liittolainen enemmän.

Keskusta-PS-KD-RKP voisi olla aivan toimiva hallitus. Vihervasemmistolaisuus on minusta vaarallisempaa maallemme kuin pakkoruotsi.

Jaakko Häkkinen

Sinänsä en pidä toivottavana, että koko ruotsinkielisyys menisi viemäriin kielipakotuksen mukana, mutta siihen suuntaan RKP:n politiikka näyttää valitettavasti johtavan. Pakkoruotsin poistuminen taatusti vähentäisi suomenkielisten negatiivisia asenteita ruotsin kieltä kohtaan (jotka toki edelleen ovat vähäisiä - vain pakosta halutaan eroon).

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Sinänsä itse pidän sitä huonona juttuna jos tämän asian yhteydessä joudutaan puhumaan "ruotsin kielen kuolemasta". Paitsi että en itse kannata sitä, niin se antaa vaan lisää vettä myllyyn niille jotka vaativat kovempia otteita sen puoleen, että suomenkielisistä pitää tehdä uusia suomenruotsalaisia jos jonkinlaisilla kommervenkeilla -- tätä kun en pysty sitten toisaalta kannattamaan.

ÅA:n tutkimusta on tulkittu julkisuudessa huvittavan tarkoitushakuisesti ("ihmiset ovat väärässä eivätkä ymmärrä että meillä on tämmöinen hieno ideologinen rakennelma jonka mukaan..."), eikä moisia tulkintoja haluaisi motivoida...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tuossa tutkimuksessa oli paljon muutakin kuin näkemys pelkästään pakkoruotsista. Siinä vastanneet kommentoivat suomen-ruotsalaista kulttuuria ja sen tärkeyttä koko Suomelle ja harva halusi ajaa sitä alas, päinvastoin. Sen yhtenä kannattimena on kielitaito.
Jos perustuslaki muutetaan siten, että ihmisille ei ole pakko enää tarjota palveluja omalla äidinkilellään (kakskikieliset suomi ja ruotsi ), tilanne muuttuu paljon ja jopa terveydenhoidollisesti vaaralliseen suuntaan voimakkaasti kaksikielisillä alueilla.
Jos perustuslaki säilyy ennallaan, mutta pakkoruotsi poistetaan, parhaat virat napsivat sujuvasti kaksikieliset koulutetut = suomen-ruotsinkieliset.
Absoluuttisesti suomen-ruotsinkieliten määrä on pysynyt pitkään vakiona. Suhtellisesti sen osuus on pienentynyt maahanmuuton ja muun väestön voimakkaamman lisääntymisen vuoksi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Vähän samalla tavalla kuin nyt kaikki parhaat virat menevät saamelaisille? Saamen kieli kun ei ole pakollinen, mutta sillä on kuitenkin tuotettava palvelut.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Jos perustuslaki muutetaan siten, että ihmisille ei ole pakko enää tarjota palveluja omalla äidinkielellään(kaksikieliset suomi ja ruotsi), tilanne muuttuu paljon ja jopa terveydenhoidollisesti vaaralliseen suuntaan voimakkaasti kaksikielisillä alueilla."

Perustuslakia pitäisikin muuttaa niin, että ruotsinkielisiä palveluita tarjottaisiin siellä, missä ruotsinkielisten väestöosuus on suuri. Noilla alueilla on todellista tarvetta ruotsinkielisille palveluille ja äidinkieleltään ruotsinkielisiä näihin palvelutehtäviin. Suomenkielisten ruotsin taito ei todellisuudessa yleensä edes riitä noiden palveluiden tuottamiseen.

Kun alueellisten ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen olisi ruotsinkielisten omalla vastuulla, voitaisiin muiden suomalaisten pakkoruotsista joka tapauksessa luopua.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Ruotsinkielisten palvelujen tarve Suomessa on tasan yhtä suuri kuin suomenkielisten palvelujen tarve Ruotsissa (missä niitä ei juurikaan ole). Ruotsinsuomalaiset ovat oppineet ruotsin ja saavat palvelut ruotsiksi, suomenruotsalaiset ovat oppineet suomen ja saavat käytännössä palvelut suomeksi (tästäkin on tutkimuksia).

Pakkoruotsi ja keinotekoinen virallinen kaksikielisyys ovat vain suomalaisten simputtamista, jolla on historialliset juuret, jotka ovat alkaneet mädäntyä - kiitos internetin!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #13

Heikki Tala

Ei pidä paikkaansa käytännössä. Esimerkkejä on paljon, tässä yksi:
Asuessamme Porvoossa, vaimoni bookkasi Porvoon keskustan terveyskeskuksesta aikaa rutiinitarkastuksiin. Asiakaspalvelijana oli selvästi ruotsinkielinen. Hän ei ymmärtänyt sanaa "kolotus olkavarressa", "mistä se koskee-hampaastako". Jonkin aikaa keskustelu jatkui, mutta vaimoni kiitti turhautuneena ja lopetti puhelun.

Samaan vivahdekäsitteeseen törmäsimme pesukoneen asennuksessa, asentaja oli ruotsinkileinen- hän ei ymmärtänyt, kun avustin häntä jakkarilla ja hohtimilla saati edes boksipihdeillä.

Terveydenhuollossa nämä asisoiden ymmärtämöttymyydet ovat vakavia ja akuutteja ongelmia kentällä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #15

Juuri tuosta syystä puoli miljoonaa suomenkielistä Ruotsissa ovat opetelleet maan pääkielen ruotsin. Ongelmatapauksissa käytetään tulkausta.
Sama toimii erinomaisesti myös Suomessa. Tutkimustenkin mukaan suuri enemmistö suomenruotsalaisista hoitaa asiansa suomeksi. Lopuille riittää valtava tulkkien ja kielenkäänmtäjien armeija.
Pakkoruotsi Suomessa on yhtä järjetön kuin pakkosuomi olisi Ruotsissa.

Jaakko Häkkinen

Miksi Heikki K. arvotat parhaiksi viroiksi ne, joissa pitää osata ruotsia? Monien muiden mielestä ne eivät ole parhaita virkoja, koska moni ei halua saavuttaa sellaista kielitaitoa, jota niissä vaaditaan.

Absoluuttisesti ruotsinkielisten osuus on pysynyt ennallaan vain siksi, että kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi. Käytännössä siis ruotsinkielisten osuus ruotsinkielisistä vähenee ja kaksikielisten osuus kasvaa (nyt jo yli kolmannes). Kun kieliyhteisössä tarpeeksi moni on kaksikielisiä, kasvaa riski, että päätetään jättää vähemmistökieli turhana opettamatta seuraavalle sukupolvelle.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179171-tuhoa...

Näin yleistyvä kaksikielisyys, johon RKP:n jatkama pakkotoinenkotimainen on johtanut, on uhka suomenruotsalaisuudelle. No, kielenvaihdon jälkeen ainakaan keneltäkään ei enää vaadita ruotsintaitoa...

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Jos osaa lukea prosentteja, niin tuo Åbo Akademin tutkimus kertoo kansan melkoisesta kahtiajakautumisesta kielikysymykseen ja suhtautumisessa ruotsinkieliseen vähemmistöön. Kieli-ilmapiiri on jatkuvasti kiristynyt suomenruotsalaisten kohtuuttomien vaatimusten takia.

- Ruotsin kieli on olennainen osa yhteiskuntaa; 64 % on, 36 % ei ole
- Valtio ja kunnat käyttävät liikaa rahaa ruotsiin; 53 % käyttää, 47 % ei käytä
- Olisin opiskellut vapaaehtoisesti ruotsia koulussa; 55 % olisi, 45 % ei olisi
- Kaksikielisyydestä on hyötyä vain suomenruotsalaisille; 46 % on, 54 % ei ole
- Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä; 53 % on hyötyä, 47 % ei ole
- Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä; 50 % ovat, 50 % eivät ole
- Hyviin suhteisiin pohjoismaihin tarvitaan ruotsia; 60 % kyllä, 40 % ei tarvita
- Ruotsinkielisille on turvattava omankieliset palvelut; 60 % kyllä, 40 % ei tärkeää
- On kohtuutonta vaatioa palveluja muulla kuin suomen kielellä; 38 % on, 62 % ei ole
- Ruotsin kielen opetuksen tulee olla vapaaehtoista; 75 % kyllä!, 25 % pakollista
- Koulussa hyödyllisempää opiskella muuta kieltä kuin ruotsia; 62 % kyllä, 38 % ei
- Johtavien poliitikkojen hallittava suomi ja ruotsi; 68 % pitäisi, 32 % ei tarvitse
- RKP:lla on liikaa vaikutusvaltaa; 58 % on liikaa valtaa, 42 % ei ole
- Ruotsin kielen ja kulttuurin häviäminen olisi vahinko; 69 % oli, 31 % ei olisi

Åbo akademin sekä Turun ja Tamepreen yliopistojen tutkimustulokset ei lupaa hyvää ruotsin kielelle eikä suomenruotsalaisille.

Iivari Saarenharju

"Ruotsin taitoa tarvitaan hyviin suhteisiin muihin Pohjoismaihin". Tämä ei kyllä pidä laisinkaan paikkaansa. Vain yhdessä pohjoismaassa puhutaan ruotsia ja tämä on Ruotsi. En tiedä mitä kieltä pohjoismaiden kokouksissa puhutaan, mutta poikkeuksetta mitä olen ollut muiden pohjoismaisten ihmisien kanssa tekemisissä, niin yhteinen kieli, jolla keskustelut käydään on englanti.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Minun päähäni ei mahdu mikseivät ruotsinkieliset itse voi palvella harvoja ummikkoruotsinkielisiä Pohjanmaalla tai saaristossa.

Miksi on ruotsinkielisiä kiintiöitä esim. lääketieteelliseen, mutta nämä kiintiölääkärit eivät valmistuttuaan suinkaan mene hoitamaan ummikko mammoja ja pappoja Närpiöön vaan perustavat Helsinkiin yksityisiä lääkärifirmoja kuten mm Doctagon, jossa viimeksi kun vaivauduin tarkistamaan asian 10:stä lääkäristä 9:llä oli ruotsinkielinen nimi.

Toimituksen poiminnat