*

Suomalaisuuden kymmenen kärjessä

  • Lallin talon isäntä
    Lallin talon isäntä
  • Mikko Maamies
    Mikko Maamies
  • Nuijamiesten johtaja
    Nuijamiesten johtaja
  • Rahamies ja suomalaisuuden isä
    Rahamies ja suomalaisuuden isä
  • Suomalaisen sanan suurmies
    Suomalaisen sanan suurmies
  • Järvenpään suuri poika
    Järvenpään suuri poika
  • Marski-Kustaa
    Marski-Kustaa
  • Linnasta Linnaan
    Linnasta Linnaan
  • Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ...
    Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ...

Kymmenen huippufennomaania

1) Lalli oli 1100-luvulla elänyt köyliöläinen talonpoika, joka surmasi ruotsalaisten miehittäjien mukana tulleen piispa Henrikin Köyliön järven jäällä 20. tammikuuta vuonna 1156. Hän on ensimmäinen tunnettu fennomaani, joka surmasi sortajansa.

2) Mikael Agricola - Mikko Maamies (n. 1510 Pernaja – 9. 4.1557) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi raamatunsuomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset kirjat. Hän oli reformaation johtohahmojen Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin oppilas. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

3) Jaakko Ilkka oli Kokkolan kylän Ilkkalan isäntä vuodesta 1585 ja oli kolme seuraavaa vuotta Ilmajoen nimismiehenä sekä maakauppiaana monta vuotta. Kohtuuttoman verotuksen takia talonpojat nousivat kapinaan ja Jaakko Ilkka valittiin nuijamiesten päälliköksi. Fleming kehotti nuijamiehiä luovuttamaan päällikkönsä hänelle, jolloin rivimiehiä ei rangaistaisi. Nuijamiesten rivit hajosivat, kun ruotsinkieliset tavan mukaan lähtivät livohkaan ja Jaakko Ilkka siirtyi miestensä edellä Ilmajoelle. Flemingin ratsumiehet tappoivat sitten Nokian pelloilla ja metsissä nuijamiehiä satamäärin. Ilkka ja osa hänen esikunnastaan tavoitettiin ja teloitettiin Isonkyrön kirkolla.

4) Johan Vilhelm Snellman (12. 5.1806 Tukholma - 4. 7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä.

5) Aleksis Kivi (10.10.1834 - 31.12. 1872). Hänen Seitsemän veljestä sai kansallisromaanin aseman. Kivi loi usealla kirjallisuuden alalla korkeatasoisen tuotannon aikana, jolloin suomenkielisen kirjallisuuden perinne, kansanrunoutta lukuun ottamatta, oli vähäistä. 1900-luvun alun Kivi-renessanssista alkaen hän on Suomen kansalliskirjailija.

6) Janne Sibelius (Johan Christian Julius ”Jean”) (8.12.1865 - 20. 9.1957) oli taidemusiikin säveltäjä. Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeä osa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Sinfonioiden ja sinfonisten runojen luojana Sibelius oli 1900-luvun merkittävimpiä.

7) Kustaa Mannerheim oli itsenäisen Suomen järjestyksessä toinen valtionhoitaja, joka virallisiin asiakirjoihin suomensi etunimensä Gustaf. Hän oli myös sitä mieltä, että itsenäinen Suomi tarvitsee yhden kielen kansakuntaa kokoavana kielenä eli suomen.

8) Väinö Linna oli taiteilija ja myös osallistuja, keskustelija, poleemikko ja kansalainen. Tuntematon sotilas ilmestyi vuoden 1954 joulumarkkinoille ja koki vyörynomaisen myyntimenestyksen. Täällä Pohjantähden alla syveni pidemmälle menneisyyteen ja laajeni koko suomalaista yhteiskuntaa kuvaavaksi historialliseksi eepokseksi. Linna antoi suomalaisuudelle oikean näköiset kasvot.

9) Urho Kaleva Kekkosesta tuli vuonna 1930 Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja. Hän jatkoi pakinointia Suomalaisuuden Liiton lehdessä Suomalaisessa Suomessa (myöhemmin Kanava), jossa hän keskittyi ajamaan etenkin yliopiston suomalaistamista. Vielä vuonna 1948 hän kirjoitti otsikolla "Vahingollisia ruotsalaisia" Suomen Kuvalehdessä: "Historia toistaa usein itseään; samojen syitten seuraukset ovat usein samat tai ainakin samankaltaiset. Näin on vallankin laita tapauksissa, joissa kansallisilla intohimoilla on ratkaiseva osuus. Tämä on syytä hyvissä ajoin palauttaa ruotsinkielisten poliitikkojemme mieleen, kun he nyt ovat uusimassa itsenäisyytemme aamuhämärässä kolme vuosikymmentä sitten tekemiään virheitä." Kekkonen oli Suomalaisuuden Liiton kunniajäsen elämänsä loppuun asti.

10) ... paikka avoin - nyt olisi eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla tuhannen talan paikka. ;-)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... nyt olisi eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla tuhannen talan paikka." (Talan voi näköjään kirjoittaa pienelläkin t:llä.)

- No mikä ettei, joten nostetaan hänet kympin kärkeen!

Vahasalo, Raija (s. 10.3.1961). Suuren suomalaisen, Risto Rytin kotikunnassa Huittisissa syntynyt poliitikko, joka ennen kansanedustajuuttaan työskenteli koulutuksen parissa opettajana ja rehtorina.

Kasvatustieteen maisteri Vahasalo on toiminut sekä Koululiikuntaliitossa että Pelastakaa lapset ry:ssä, mikä osoittaa hänen tekevän tinkimätöntä työtä nimenomaan nuorten sukupolvien hyväksi.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana kokoomuslainen Vahasalo liittyy luontevasti huippufennomaanien kunniakkaaseen sarjaan, joka juontaa juurensa aina toiseen kuuluisaan varsinaissuomalaiseen, talonpoika Lalliin asti.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Aivan, mutta eikö nyt kannattaisi laittaa fokus paatoksesta
ongelman ratkaisuun...

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1877...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ainakin lähitulevaisuudessa pakkoruotsin asema Suomessa tulee vahvistumaan.

Ruotsin kanssa aletaan tehdä puolustusyhteityötä, jolloin hyvä ruotsin taito tulee olemaaan käytännössä välttämätöntä ainakin monelle upseerille.

Eli pakkoruotsilla tulee olemaan suorastaan puolustuspoliittista merkitystä.

Jukka Mäkinen

Mikäli puolustusyhteistyöstä - jonka kieleksi on määritelty englanti NATO-yhteensopivuuden vuoksi - jotain tulee, niin ruotsalaisten upseerien on opeteltava puhumaan ymmärrettävää englantia. Suomalaiset upseerithan sen jo osaavat.

Missään tapauksessa puolustusyhteistyötä ei tehdä ruotsiksi. Sellaisen yhteistyön toimimattomuus todettiin jo 1808 - 1809.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kuule ne ajattalee tämän asian erilailla RKP:ssa.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula Vastaus kommenttiin #6

Ehei Pertti. Minäkin puhuin ruotsalaisten rekkakuskien kanssa englantia työpaikalla.
He eivät olettanetkaan että olisin osannut ruotsia.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Tietysti, ei buuri pääse apartheidmentaliteetistaan eroon.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kriha tehtävissä yhteispohjoismainen kieli on englanti. Tietenkin rkp tulee käyttämään yhteistyötä keppihevosen pakkoruotsin puolesta, mutta todellisuus on jotain muutya.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Niinhän sitä voisi luulla, mutta todellisuus on toista. Nuorempi sukupolvi (myös upseerit) osaa sujuvaa englantia niin Suomessa kuin Ruotsissa. Toisekseen Nato-kumppanuus toimii myös englanniksi, joten pakkoruotsin voimme unohtaa myös tässä Suomen ja Ruotsin leikkiyhteistyössä maanpuolustuksessa.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Mikael Agricola, Johan Snellman, Aleksis Stenvall, Jean Sibelius, Carl Gustaf Emil Mannerheim; 5 vähemmistökielemme edustajaa 10 huippufennomaanin listalla, hienoa!

Kekkonen 1948: "Käydyt sodat osoittivat kielirajan molemmin puolin asioitten todellisen arvojärjestyksen. Kun kaikkien kohtalo oli vaakalaudalla, nähtiin oltavan samassa purressa. Sen nimi on Suomi-Finland. Vanhat riidat olivat pois pyyhkäistyt, ja ainakin suomenkielisten taholla oltiin hyvin pitkälle myöntyväisiä. Sama oli laita ruotsinkielisten rintamamiesten. Ennakkoluulot olivat silläkin taholla hävinneet. Toiveet kieliriidan siirtämisestä historiaan olivat sodan päättyessä hyvät.

Mutta juuri mainittujen sovinnollisten piirien ulkopuolelle jäi eräs henkilöryhmä, jonka esillä olo oli riippuvainen kieliriidan jatkumisesta. Nämä olivat ruotsalaisen kansanpuolueen ammattipoliitikkoja."

Nykyisin henkilöryhmä, jonka esillä olo on riippuvainen kieliriidan jatkumisesta, on paljolti näitä perussuomalaisia.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kieliriita loppuu, kun pakkoruotsi poistuu..

Kuka hyötyy pakkoruotsin jatkumisesta eli kieliriidan jatkumisesta ?

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Heikki, lisäisin listaan Anders Chydeniuksen. 1700-luvulla Kokkolassa eläneen papin ja valistusajattelijan.
Hänen kirjoituksensa olivat paljon aikaansa edellä ja hän joutuikin vallanpitäjien epäsuosioon.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Kukin voi tehdä oman listansa ihmisistä, jotka laatijan mielestä kuuluvat 10 tärkeimmän suomalaisuuden edistäjän joukkoon. Olen oman listani tehnyt ja ilokseni huomannut sen tulleen poikkeuksellinen paljon jaetuksi mm. Facebookissa.

Monta sataa vuotta suomalaiset olivat kielellisesti alistettuja ja vasta 93 vuotta sitten aloitti ensimmäinen suomenkielinen yliopisto toimintansa Suomessa. Yhden ihmisiän aikana olemme ajaneet kiinni ja osin ohi ruotsinkielisen koulutetun väestönosan monisatavuotisen etumatkan. Se lienee muuten ainutlaatuista koko maailmassa.

Toimituksen poiminnat