*

Lyhyt askel ihmiselle, mutta valtava loikka kielivapaudelle

  • Esko Valtaoja
    Esko Valtaoja
  • Lars Melin
    Lars Melin
  • Åke Lindman
    Åke Lindman
  • Fred Karlsson
    Fred Karlsson
  • Juha Janhunen
    Juha Janhunen
  • Viivytystaistelu jatkuu
    Viivytystaistelu jatkuu
  • Pakkovenäjäpelottelija
    Pakkovenäjäpelottelija

Eduskunta hyväksyi 6.3.2015 ponnen alueellisista kielivapauskokeiluista. Lähes puolet kansanedustajista (93) kannatti pontta. Se on huollellisesti valmisteltu ja mahdollistaa kokeiliut koko maassa, myös ruotsinkielisillä alueilla. Se ei myöskään ota kantaa, mitä kieliä kokeilualueilla otetaan pakkoruotsin tilalle.

Odotettavissa oli, että kansalaisaloitetta pakkoruotsin poistamiseksi kaikilta opintojen tasoilta ei vielä tässä eduskunnassa hyväksytty, mutta sekin äänestys oli jotakin aivan toista kuin "neuvostomallinen" äänestystulos kielilakia säädettäessä vuonna 2003 (98,9 %!).

Edellinen suuri kielipoliittinen kokeilu oli ylioppilastutkinnon rakenneuudistukseen liittynyt. Se aloitettiin muutamassa lukiossa ja paine kokeilun vakinaistamiseksi kasvoi Rkp:n rajusta viivytystaktiikasta huolimatta, kunnes pato murtui 15.4.2004 Matti Vanhasen toisessa hallituksessa, missä Rkp hävisi itse vaatimansa äänestyksen murskaluvuin 14-2.

Suomen kansa on perin kyllästynyt pakkoruotsiin, jota osoittaa Ådo akademin ym tuore tutkimus (joulukuu 2014), missä 74 % jättitotoksen tutkituista oli pakkoruotsia vastaan.

Olen kerännyt muutamien vaikuttajien lausuntoja tästä aiheesta. Mukana on riikinruotsalainen tutkija, suomenruotsalaisia ja pari suomalaistakin. Helsingin Sanomien taannoinen artikkeli kertoo menossa olevasta vääjäämättömästä kielipoliittisesta muutoksesta Suomessa.

Presidentti Martti Ahtisaari oli oikeassa kirjoittaessaan Helsingin Sanomissa 28.9.2009: "Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Listaa olisi voinut vielä jatkaakin monilla kansan arvovaltaisiksi kokemilla nimillä, mutta kunhan nämä pakkoruotsin puoltajat jaksaisivat nämäkin lukea ihan avoimin mielin, niin hyvä sekin.

Minä kyllä oletan vahvasti, ettei monikaan vapaankieliivalinnan vastustaja edes oikein sitäkään ymmärrä, ettei Suomi todellakaan siihen kaadu ja tuskin monikaan sitäkään vapautta arkielämässään edes mitenkään huomaisi. Miksi huomaisi? Eihän esimerkiksi nytkään täällä pääkaupunkiseudulla kujilla ja kaduilla juuri ruotsia kuule - enemmän kuulee jo englantia ja kiinaa... Maailma on muuttunut eskoseni:) niin kurjaa kuin se joillekin taitaakin olla.

Eikä ruotsi Suomesta edes mihinkään katoa, vaikka osa oppilaista valitsisi jonkun suuremman maailmankielen sen yhden pakollisen kielen lisäksi. En usko ahvenanmaalaistenkaan sitä enää märehtivän - järkipäätökset ovat aina helppo hyväksyä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielestäni eduskunta valitsi juuri oikean tien edetä tässä asiassa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Etkös sinä Pertti asu Ruotsissa? Jos asut, niin haluatko vain Suomen pärjäävän maailmalla monikielisyydessä heikommin kuin Ruotsin. Siteeraan usein mielelläni Marcus Aureliusta kun järkipäätöksistä puhutaan.

"Järkeen perustuvat toiminnat ovat niin suoraviivaisia, että niitä kutsutaankin oikeiksi."

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Täällä Ruotsissa on kouluissa englanti pakollisena vieraana kielenä kaikille. Harvat osaavat muita vieraita kieliä ainakaan puhua. Tietenkin on lajinsa saksan ja espanjan taitajia.

Saksalaiset kollegani tapaavat sanoa, että heidän koulussa opiskelemansa toinen vieras kieli tahtoo unohtua, koska englanti on se kieli, millä pärjää.

Kieliasioissa Suomen ja Ruotsin välillä on se ero, että Ruotsissa on ruotsi ainut maan virallinen kieli, jota kaikkien tulee oppia (pakkoenglannin ohella). Suomessa on sitten kaksi kansalliskieltä.

Mielestäni pakkosuomi ja -ruotsi tulisi korvata pakollisella latinan alkeiskursilla. Latina ja muinainen Rooma on meidän länsieurooppalaisen kulttuurimme perusta. Ilman latinaa ei ole länsimaista kulttuuria.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #7

Kiitos vastauksestasi Pertti. Itse lopettaisin sekä pakkoruotsin, että pakkosuomen ja ottaisin myös tuon pakkoenglannin kaikille kuten se on jo useimmissa muissakin maissa. Se lisäksi olisi valittava peruskolulun viidennellä luokalla joku muukin vieras kieli, mutta ehdottomasti vapaavalintaisesti jokaisen halun tai tarpeen mukaan.

Latina on hieno kieli, mutta ei sillä meidän talouselämämme vauhtiin pääse:) ...parhaiten latina sopii eläkeläisten harrastukseksi, jotka ovat kiinnostuneita vanhoista teksteistä ihan harrastuspohjalta kuten minun armas veljeni tekee.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Satsaus latinaan on nähtävä taloudellisia nousuja ja laskuja kauemmaksi. Se on satsaus kultuuriimme. Esim. angloamerikkailaisissa maissa pyritään usein kouluissa edes opettamaan vanhoja latinalisia sanontoja, jotka kuuluvat jokapäiväiseen kanssakäyntiin maailmalla. Juuri tätä hieman syvempää kultturillista taitoa Suomessakin tarvittaisiin, jotta voitaisiin myös mmydä tuotteitamme maailmalla.

Johtuen ahkerista latinisteista ei tietenkään kaikkien meidän tarvitse osata latinaa aivan täydellisesti lukea, koskapa latinan kielisiä klassikoita on käännetty suurehko määrä suomeksi.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Väänänen on siis samaa mieltä kuin Stefan Wallin : Minulle tulee niin paha mieli, jos koko Suomen kansa ei opiskele minun äidinkieltäni. Tai ilmeisesti siis Väänäsen tapauksessa, jos koko Suomen kansa ei opiskele Wallinin äidinkieltä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Eduskunnan äänestykset ylittivät odotukseni ja nimenomaan myönteisesti.

Osmo Soininvaara ennusti tulevan jo vuonna 2009: "Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti."

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Etelä-Afrikassa, kuten hyvin muistamme, vallitsi aikoinaan pienen valkoisen vähemmistön väestön suureen enemmistöön suuntaama apartheid.

Se piti myös sisällään sen, että suuri enemmistö joutui opettelemaan pakolla pienen vähemmistön kieltä afrikaansia.

Suuren enemmistön johtaja Nelson Mandela suljettiin yli 25 vuodeksi vankilaan, mutta lopulta vapaus koitti ja voitti ja samalla myös kielivapaus koitti ja voitti pakkoafrikaansin.

Eräässä pienessä pohjoisessa maassa on arktinen apartheid jyllännyt vuosisatoja, mutta nyt alkaa näkyä merkkejä sen rapistumisesta. Lopulta se romahtaa ja kaatuu ryskähtäen, kuten aikoinaan Berliinin muurikin. Totuus kulkee joskus pitkän matkan, mutta se tulee aina lopulta perille.

Eikä minullakaan ole yhtään mitään sitä vastaan.

Cenita Sajaniemi

Olen professori Janhusen kanssa täysin samaa mieltä.
Keinotekoinen ruotsinkielisyys joutaa romukoppaan.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Professori Janhusen hätähuuto: "Strategiat on käytetty loppuun, ja suomenruotsalaisuuden aika alkaa olla ohi", on aiheellinen, sillä suomenruotsalaiset eivät näytä tajuavan, mitä kello on lyönyt. Jousen jännittäminen liian pitkälle pamahtaa omille sormille.

On surullista, jos suomalaisten patoutuneet tuntemukset pakkoruotsista ja suomenruotsalaisten etuoikeuksista johtavat Manner-Suomessa ahnevanmaalaiseen kielipolitiikkaan ja -lainsäädäntöön. Vasta silloin suomenruotsalaiset saisivat kokea, miltä suomalaisista on tuntunut monta sataa vuotta. Professori Heikki Ylikangas kysyi tätä itseltään ja totesi, että suomalainen on tehnyt kuin alistetut aina, puristanut voimattomana nyrkkiä taskussaan. Mutta se nyrkki voi joskus haastaa suomenruotsalaisen teräsnyrkin silkkihansikkaan sisällä - Seppo Heikinheimoa lainatakseni.

Cenita Sajaniemi

Kyllähän tuo hetki lähestyy, koska jo monet ruotsia puhuvat alkavat olla lopen kyllästyneitä tuohon jatkuvaan, pelkän kielen korostamiseen.

Toimituksen poiminnat