*

Virallisen yksikielisyyden kannatus kasvaa kohisten

  • Virallisen yksikielisyyden kannatus
    Virallisen yksikielisyyden kannatus
  • Taloustutkimus Oy 2011
    Taloustutkimus Oy 2011
  • Suomenruotsalaisten tutkimukset 1996-2014
    Suomenruotsalaisten tutkimukset 1996-2014

Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsittelee tänään Suomen kaksikielisyyttä korostaen, että kaksikielisen Suomen tuki ei saa riippua yhdestä puolueesta. Lehden mukaan suomenruotsalaisille viime viikot ovat olleet hämmentäviä. Sokkivaikutusta tehostaa perussuomalaisten mukaantulo hallitukseen. Kielikysymyksessä rkp ja perussuomalaiset ovat puoluekentän kaksi ääripäätä. Luvassa on kokeiluja koulun kieliopintojen muuttamisesta sekä merkittäviä aluehallinnollisia ratkaisuja. Kaksikielisten ratkaisujen vierastaminen on vienyt ruotsin kielen kansan enemmistön kokemusmaailmasta. Suomen kaksikielisyys on nojannut perustuslain säännöksiin ja Rkp:n asemaan hallituksessa. Se on kovin haavoittuva malli, sillä perustuslaki piirtää vain rajat, mutta poliitikot, kansalaisyhteiskunta ja yleiset asenteet muokkaavat todellisuuden.

Millainen on Suomen kielipoliittinen todellisuus? Kolme neljästä suomalaisesta haluaa pakkoruotsin pois opintopolulta (Åbo akademi ym 2014). Suomenruotsalaisten itsensä tekemät tutkimukset parin viime vuosikymmenen aikana kertovat yhteiskunnan asenteiden kiristymisestä ruotsin kielen asemaan. Viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen kannatus kasvaa kohisten ja nyt ollaan tilanteessa, missä puolet kansasta on jo valmis siirtymään pohjoismaiseen virallisen yksikielisyyden malliin.

Rkp:n puoluekokouksessa puheenjohtaja Carl Haglund arvosteli hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan pakollinen ruotsi voitaisiin Itä-Suomessa korvata venäjällä. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole sanaakaan Itä-Suomesta eikä venäjän kielestä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan "Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti."

Suomenkielisten taistelu oman kielensä aseman puolesta on jatkunut jo yli 150 vuotta. Ensimmäinen voitto oli vuonna 1863, jolloin suomi paperilla muuttui viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalla. Ruotsinkielinen hallintoeliitti pystyi kuitenkin viivyttämään muutosta 40 vuotta. Itsenäisyyden alussa valtiomuotoon haluttiin vain yksi virallinen kieli, mutta ruotsinkielisten vaikutusvalta riitti ruotsin säilyttämiseen toisena. Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto aloitti toimintansa vasta 1922. Kielikiista oli kiivaimmillaan 1930-luvulla, jolloin Helsingin yliopisto suomenkielistettiin edes osittain. Toinen maailmansota pysäytti kehityksen vuosikymmeniksi. Suomalaisuuden Liitto aloitti 1980-luvun lopulla uudelleen sille jo vuodesta 1906 asti keskeisenä olleen kielipoliittisen vaikuttamisensa. Ensin esitettiin vaatimus pakkoruotsin poistamisesta ja 2000-luvun alussa liiton ohjelmaan otettiin asteittainen siirtyminen viralliseen yksikielisyyteen. Uusi kielilaki tuli voimaan 1.1.2004 ja heti sen jälkeen suomenkieliset lukiolaiset vauhdittivat ylioppilastutkinnon rakennemuutosta, joka mahdollisti "toisen kotimaisen kielen" valinnaisuuden ylioppilastutkinnossa. Lainmuutos tuli voimaan vuoden 2005 alusta ja vaikutus on ollut dramaattinen.

Suomen uusi hallitus on historiallinen myös kielipoliittisesti. Nyt mukaan tuli perussuomalainen puolue, jolla on kansan valtavan enemmistön kannatus pakkoruotsiasiassa. Lähes yhtä tärkeää on Rkp:n siirtäminen oppositioon, sillä lähes koko itsenäisyyden ajan puolue on ollut hallituksissa ja näin pystynyt vinouttamaan monen muun asian lisäksi myös ja erityisesti kielipolitiikkaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus tänään pönkittää vielä virallista kaksikielisyyttä, mutta se on samalla signaali siitä, että pinnan alla muhii suuria kielipoliittisia uudistuksia. Länsirajan takana on erinomainen malli Suomelle - Ruotsin kielilaki vuodelta 2009, joka sääti siellä ruotsin maan ainoaksi pääkieleksi ja muutoinkin tukee ja vahvistaa sen asemaa.

Ruotsissa ruotsi ja Suomessa suomi - siitä se lähtee!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tällä projektilla on yksi suuri rasite- ja se onkin sitten todella suuri.
Nimittäin se kulttuuripoliittinen viitekehys,johon se kytkeytyy.
Se on pohjoismaisesta kulttuuripolitiikasta ja mentaliteetista kauempana kuin itä on lännestä.
Se on kumpujen yöstä.
Minä en siihen yöhön tahdo. Monen muun lailla olen siksi luopunut " pakkoruotsin " vastustamisesta.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Talakin voisi keskittyä jonkin oikeasti hyödyllisen asian ajamiseen. Vaikkapa siihen kontaktien luomiseen suomen sukulaiskielten puhujiin, jota Suomalaisuuden Liiton piti tehdä.

Atte Korhovuo

Helena!
Jos valittavana on "pohjoismainen kulttuuripoliittinen viitekehys, mentaliteetti" tai kumpujen yö, niin kumpujen yö, täältä tullaan!

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Jos ja kun kultturipoliittinen viitekehys perustuu pakkoon kuten pakkoruotsiin tai viime vuosisadan alussa pakkovenäjään, niin ei se oikein kulttuurilta kuulosta. Kun 74 % suomenkielisistä Åbo akademin tutkimuksen mukaan haluaa pakkoruotsin pois, niin kyllä siihen kannattaa poliitikkojenkin herätä myös muissa puolueissa kuin perussuomalaisissa.

Olen aika vakuuttunut, että pakkoruotsin poistaminen saattaa pitkittää Suomen virallista kaksikielisyyttä ja sitä vastaan minulla ei ole mitään.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Eikö pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa edusta esim. Ruotsin virallinen yksikielisyys?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Turun yliopistohan perustettiin vuonna 1920 ja se on kai ollut suomenkielinen alusta asti. Eikös Suomalaisuuden Liitto ole luopunut virallisesti yksikielisen Suomen ajamisesta? Eikä se perussuomalaisten mukanaolo hallituksessa yksikielisyyttä mitenkään itsestäänselvästi edistä. Ei siitä hallitusohjelmassa ole mitään mainintaa.

Åbo Akademin sivuilla julkaistun tutkimuksen mukaan 64% suomenkielisistä pitää ruotsia olennaisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Noinkohan se kannatus yksikielisyydelle on kasvanut kohisten?

http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_...

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Turun suomalainen yliopisto (kuten nimi 1920 kuului) aloitti toimintansa vuonna 1922. Sen siirryttyä valtiolle, siitä tuli muiden suomenkielisten yliopistojen tapaan osittain myös ruotsinkielinen nimeä myöten.
Merkille pantavaa on, että Åbo akademilla ja Svenska handelshögskolanilla lain mukaan on vain ja ainoastaan ruotsinkielinen nimi.

Turun yliopisto perustettiin kansalaiskeräyksen turvin ja myös minun isoisälläni oli kunniakirja keräykseen osallistumisesta.

Cenita Sajaniemi

Keskustelin eilen erään kauan ulkomailla asuneen opettajan kanssa juuri ruotsinkielestä ja siitä, että koska suomenruotsi on jämähtänyt paikalleen, ei siis ole kehittynyt, niin esimerkiksi tänä päivänä jo tanska ja riikinruotsi ovat lähempänä toisiaan kuin suomenruotsi ja riikinruotsi. Riikinruotsi elää ja kehittyy, kehityksen mukana tulevat uudet sanat ja merkitykset.
Suomenruotsi on kuollut kieli.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Sinulla on erikoinen määritelmä kuolleelle kielelle, vaikka eihän suomenruotsi oma kielensä ole. Ainakaan vielä.

Högsvenskan kielenhuollollekin pitäisi varmaan kertoa, että he antavat suosituksia kuolleen kielen käytöstä.

Atte Korhovuo

Ruåtsalaiset sanovat suåmenruåttia muumiksi.
Johtunee vanhoista muumianimaatioista, joissa ääninäyteltiin muumien taholta, Benny Törnroos lauloi tunnusmelodian sekä suåmeksi, että muumiksi.
Ääninäyttelijöistä ainakin Pikku-Myy oli Elina Salo sekä suåmeksi,että muumiksi.
Toisin sanoen, ruåttalaiset kyllä ymmärtää, joskin se kuulostaa heistä joltain muinaisruåtsilta, kuten he sen kuvittelevat.

Käyttäjän HannuHaanpaa kuva
Hannu J. Haanpää

Suomenruotsinkieliset Ruotsissa jostain kumman syystä pyrkivät saamaan kielelleen vähemmistökielistatusta, eivät kuitenkaan sitä saaneet. Näyttäisi olevan heidän omasta mielestään oma kieli, erillään riikinruotsista. Asiaan saattaa kuitenkin kuulua vuosittaiset varat joita jaetaan nykyään viidelle kansalliselle vähemmistökielelle Ruotsissa...

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #33

Suomenruotsinkieliset "saattavat olla" etnisesti eri kansaa kuin Ruotsin ruotsalaiset.
Monet Suomeen tulleet tulivat nykyisestä Itä-Euroopasta.
Jos olisivat samaa kansaa ruotsalaisten kanssa, olisi kieli ja kulttuuri riikinruotsalaista.
Nyt näin ei ole, vaan haluavat oman vähemmistöstatuksen.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomen "virallinen kaksikielisyys" on ollut tabu vanhassa mediassa ja siinä mielessä Hesarin tämänpäiväinen pääkirjoitus on todella merkittävä.

Kun Sanoma Oy:n ilmaisjakelulehti UUTISLEHTI 100 uskalsi Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlavuonna tehdä yksikielisyydestä lukijakysymyksen, niin reaktiot olivat mielenkiintoisia:

Maanantain 13.3.2006 lehdessä kysyttiin "Pitäisikö Suomen olla yksikielinen maa?"

Seuraavassa lehdessä on normaalisti kyselyn tulokset, mutta tiistaina 14.3.2006 tuloksen tilalla on seuraavaa: "Pahoittelemme lehtemme eilen julkaisemaa kysymystä, joka ei mitenkään edusta lehtemme linjaa. Uutislehti 100 on allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen, ja haluamme olla mukana edistämässä moniarvoista yhteiskuntaa. Samalla olen iloinen, että myös tuhannet kysymykseen vastanneet lukijamme arvostavat kaksikielistä Suomea."
Janne Kaijärvi, päätoimittaja.

Ja 15.3.2006 "Uutislehti 100:n maanantainen Päivän kysymys (Pitäisikö Suomen olla yksikielinen maa?) aiheutti tiistaina kyselytulvan, koska tulosta ei julkaistu. Julkaisemme nyt äänestyksen tuloksen: ei-ääniä annettiin 2875 kappaletta ja kyllä-ääniä 1600 eli ei-vastauksien osuus oli 64 prosenttia. Vastauksia ei heti julkaistu, koska internetissä äänestystä oli jonkin verran päästy manipuloimaan. Valitettavasti tämä maininta jäi pois eilisestä lehdestä.
- Äänestystä ei sensuroitu. Se ei ollut missään tapauksessa tarkoituksemme, päätoimittaja Janne Kaijärvi korostaa.
Siis virallisen yksikielisyyden kannattajia oli jo 36 %.

Ja nyt asia on noussut jo Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Kehitys näyttää suorastaan lupaavalta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Oikeasti ja aidosti vapaa kielivalinta tarkoittaa myös oikeutta luopua ja olla opettelamatta suomea. Ilman pakkosuomettamista maamme kieliasiat olisivat oikeasti hyvin eri mallilla.

Cenita Sajaniemi

...."oikeutta luopua ja olla opettelamatta suomea".

Kyllä, myös rajat ovat auki.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Kun lukiolain 18 § muutettiin vuonna 2004, niin siinä nimenomaan kohdeltiin kumpaakin kansalliskielisryhmää tasa-arvoisesti, sillä muutoksella tehtiin "toisen kotimaisen kielen" (suomenkielisille ruotsi ja ruotsinkielisille suomi) valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa.

Kun pakkoruotsi poistetaan kaikilta opintojen tasoilta, niin sopii, että ruotsinkielisten ei ole pakollista oppia suomea, jos kuvittelevat selviävänsä Suomessa ilman maan pääkielen osaamista. Mutta tietenkin kaikille Suomen kansalaisille on tarjottava mahdollisuus oppia maamme pääkieli eli suomi.

Suomessahan englanti ei ole lailla säädetty pakolliseksi millään opintojen tasoilla, mutta silti lähes kaikki sen haluavat oppia, koska se on aikamme maailmankieli ja virallinen kieli 115 maassa maailman n. 200 valtiosta. Muissa pohjoismaissa englanti on kaikille pakollinen ensimmäinen kieli ja kaikki muut vieraat kielet ovat valinnaisia. Kelpaa malliksi myös Suomelle.

Tomi, voit koska tahansan luopua suomen kielestä. Siitä ei kukaan eikä mikään sinua estä. Soitto vain maistraattiin ja ilmoitat kieleksi ihan minkä haluat. ;-)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"... voit koska tahansan luopua suomen kielestä. Siitä ei kukaan eikä mikään sinua estä. Soitto vain maistraattiin ja ilmoitat kieleksi ihan minkä haluat"

Voi tehdä myös verkossa. Kokeilin - oma äidinkieleni on jo vuoden ollut naurun kieli.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Puhuakseen äidinkielenä ruotsia ei tarvi suinkaan olla rekisteröitynyt ruotsinkielikseksi. Ja sama koskee suomea.
Siksipä kielijakauma ei ihan ole sama kuin rekisteröityneitten määrä.

Tiedän montakin äidinkielenään ruotsia käyttäviä, mutta virallisesti suomenkielisiä. Vaan nythän täällä lounaisrannikolla virallistenkin ruotsinkielisten määrä kasvaa. Löytyy mulla ihan lähipiiristä. Ruotsinkielisiin kouluihin ja päiväkoteihin on enemmän halukkaita kuin paikkoja. Tarkoituksena ei ole halu yksikielisyyteen vaan aidon kaksikielisyyden kannatuksen nousu.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #48

Tämä kuva kertoo selkokielellä, mihin suuntaan ruotsin kieli on pakkoruotsin takia menossa ja mennyt jo toistakymmentä vuotta. Suomessa ruotsin kielen tarve on jyrkästi vähentynyt ja Elinkeinoelämän keskusliitonkin listalla se on tärkeysjärjestyksessä vasta 10.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1108107369...

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #48

Suomessa laki ei muuten salli rekisteröityä kaksi- tai useampikieliseksi, koska näin on tehty suomenruotsalaisten etuoikeutetun aseman pönkittämiseksi. Suomenkielinen, joka haluaa lapsilleen ohituskaistan korkeampaan opetukseen, joutuu käytännössä rekisteröitymään ruotsinkieliseksi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mihin aikakauteen viittaat? Suomenkielihän on hyvin erillään pohjoismaista kielistä. Mutta varmaankin viittaat aikaan että Ruotsi oli jo ottanut Suomen pakanoilta hallintoonsa?

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

1. Yhä useampi pitää ruotsia tärkeänä
2. Yhä useampi pitää ruotsin kielen poistumista menetyksenä
3. Yhä useampi pitää pohjoismaista identiteettiä tärkeänä
4. Yhä useampi pitää politiikkojen ruotsin kielen taitoa tärkeänä
5. Yhä useampi uskoo ruotsin olevan talousasioissa hyödyllinen
6. Yhä useampi tietää ”pakkorotsin” olevan persupropagandaa

Noin minä näkisin asiaa.

Yhä useampi kansanedustaja ihmettelee miksi ruotsinkieltä ja suomenruotsalaisia sorretaan!

Kaikkein ikävintä on että monet Suomen kansalaiset sortavat maamme vanhaa kielivähemmistöä perustuslakiamme vastaisesti!

Yhä harvempi suomenkielinen on ilmeisesti tietämätön omista ruotsikielisetä sukujuuristaan, sekä tietämätön läheisistä suhteistamme Ruotsiin.:

[Maan Suomi ja maan Ruotsi välillä on useita ylityksiä. Tällä hetkellä reitit yhdistävät sataman 4 satamat maassa Suomi ja sataman 3 satamat maassa Ruotsi.

Lauttamatkoja on yhteensä 67 ylitystä joka viikko reiteillä 8 Lauttareitit, joita operoidaan 5 lauttayhtiöt, mukaanlukien Tallink Silja, Viking Line, Finnlines, St Peter Line & Wasaline. Nopein ylitys kestää noin 4 tuntia (Vaasa - Uumaja).]

Yhä useampi RKP-läinen ihmettelee miksi Kreikan tukeminen taloudellisesti nyt kelpaa persuille?

Liitekuvio 1.Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan 31.12.2013
(Päivitetty 10.12.2014):

http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_...

Äidinkieli:
suomi 4 815 409
ruotsi 279 029
saame 5 417

Syntymämaa ulkomaat:
Äidinkieli ruotsi 6259 +916 +4706 = 11881

Äidinkieli ruotsi yhteensä 290910

Noin 300 tuhatta ruotsikielisiä Suomessa on huomattava vähemmistö jolla on kaikki oikeudet käyttää omaa äidinkieltään, kuten myös Ahvenanmaalaiset!

Cenita Sajaniemi

Hyvä esimerkki näistä aidoista ruotsinkielisistä on Maarit Feldt-Ranta, joka siis tv:ssä (Yle Fem) kertoo olevansa ruotsinkielinen.
Hänen ruotsinkielensä tosin on kamalaa, eikä edes ääntäminen onnistu.
Eräässä lehtihaastattelussa Feldt-Ranta kertoo opetelleensa ruotsia nyt jo 30 vuotta.

Tulos on melko surkea, ja sanoisinko näin, että suuri osa näistä pakkoruotsin kannattajista eivät osaa ruotsia, eivät osaa sitä puhua ja tuskin ymmärtävät mitä sanotaan. Eivät siis myöskään tunne kannattamaansa ns. kulttuuria. Eivät voi.
Hyvin harvalla meistä on aikaa paneutua johonkin yhteen kieleen 30 vuotta. Ja, esimerkki kertoo, ettei todellakaan olisi kannattanut. ;)

Mitä hyötyä näistä Suomen taloudelle tai kulttuurille on tällainen vinoutuma, paatunut tarve nöyristellä jonkun entisen, valheellisen historian edessä ja nostaa itsensä kulttuuripersoonaksi, kuten monet tekevät, tuon suomenruotsin kautta. .... siksikään, koska hyvin harvalla ns. ruotsinkielisellä on yhtään mitään siteitä Ruotsiin.
Jos Suomen ruotsinkielisillä olisi siteitä Ruotsiin, niin olisivathan he, hyvänen aika, myös katsoneet, että nämä kielet/kieli, pysyy yhtenäisenä.

Pakkohan se on sanoa, että suomenkielisten on parempi puhua sitä suomea, myös Raaseporissa, jossa sitä paitsi osataan, suomea myös ymmärretään.

Englantia ymmärtää 1/3 maapallon väestöstä. Se nyt vain on otettava tämäkin tosiseikkana huomioon.

Cenita Sajaniemi

Siis Tallqvistin mukaan

"Syntymämaa ulkomaat:
Äidinkieli ruotsi 6259 +916 +4706 = 11881"

Eli 11881 mamua on kotoutettu Suomen ruotsinkieliseksi. Ovat siis tilastoissa - ruotsalaisina.
Mahtaako niistä rasti ruutuun RUOTSALAISISTA olla tilastoa?

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Erittäin suurella osalla Ruotsin kansalaisista on suomalaista perimää ja yli puolen miljoonan kielitausta on suomen kieli. Jostain syystä Ruotsissa ei ole pakkosuomea ja Ruotsin valtio ajoi pitkään kaikkea sikäläistä suomen kieltä alas.
Vielä 2000-luvulla muutamat kaupungit antoivat työntekijöilleen kiellon puhua suomea, jos paikalla oli ruotsinkielisiä

Tätä suomalaisten, suomenkielisten ruotsalaisten, suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin sortoa Ruotsi on harjoittanut satoja vuosia ja se jatkuu edelleen.

Vasta Euroopan neuvoston painostuksesta suomen kieli sai edes paperilla vähemmistökielen aseman ja vuoden 2009 kielilaissa se säädettiin kansalliseksi vähemmistökieleksi ja maahan tuli muutama hallintoalue, jossa suomen kielen käyttö ei ole kielletty.

Suomessa on enää 290.000 ruotsinkieliseksi rekisteröityneitä, joista 10 % on virallisesti yksikielisesti ruotsinkielisellä Ahnevanmaalla. Manner-Suomessa ruotsinkielisten osuus on ennä 4,9 % - siis alle 5 %.

Kukaan ei kiellä ruotsinkielisiltä oman kielensä käyttöä, mutta 74 % suomenkielisistä (89 % väestöstä) vaatii pakkoruotsia pois (Åbo akademin tutkimus 2014).

Suomen ja Venäjän välillä on useita rajanylityspaikkoja. Suomen sastamista kulkee erittäin paljon rahtia Venäjälle ja laivat kulkevat Pietariin. Samoin on jatkuvia laivayhteyksiä Viroon (matkustajia paljon enmmän kuin Ruotsiin), Puolaan, Saksaan, jne.

Mikään Stefan Tallqvistin argumentti ei tue pakkoruotsia eikä "virallista kaksikielisyyttä".

Suomenruotsalaisen Magman ja Folktingetin tutkimukset 1996-2013 kertovat karua kieltä ruotsin kielen, pakkoruotsin ja ylimitoitetun ruotsalaisuuden nopeasta romahtamisesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yhä useampi kansanedustaja ihmettelee miksi ruotsinkieltä ja suomenruotsalaisia sorretaan!"

Kannattaa tehdä valitus ihmisoikeusliittoon, saisivat sielläkin välillä nauraa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Ei me vastusteta Ruotsinkieltä, vaan sitä byrokratiaa mitä se maksaa valtaväestölle.

Onko järkeä valjastaa maa kaksikielisille palveluille/kielilisineen, kun käytännössä nykyinen sukupolvi osaa jo Suomea, jos joku alkuasukas löytyy, niin varmasti löytyy tulkin palvelua.

Suomessa on maahanmuuttajia jotko oppivat Suomen kielen 1-3 vuodessa ja sulautuvat kielellisesti valtaväestöön.

Omaa kulttuuria kielineen voi harrastaa ilman julkista "sosiaalitukea"
tulkaa tälle vuosituhannelle.Suomalaisilla on tullut vaan "mitta" täyteen vuosikymmenien "kuppaamisesta"

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Stefan, minä ainakin olen tietoinen läheisistä suhteistamme Ruotsiin, olimme Ruotsin Itäinen maakunta,30-vuotisessa sodassa palveli 18000 ruotsalaistaja
15000 suomalaista.
Luullakseni suomalaisia ei paljonkaan palvellut "töpinässä", savolaisillataas asutettiin Nevanlinnan ympäristö, Inkerinmaa ja Norjan rajan
Finsskoga.
Metsäsuomalaisten kohtelu oli äärimmäistä rasismia ja siksi suurin osa pakenikin Amerikkaan henkensä hädässä.

Ehkä ruotsalaisten rasismia on kiittäminen Amerikan Yhdysvaltojen perustamisesta, sillä metsäsuomalaisten jälkeläinen Jussi Marttinen äänellään ratkaisi asian.

Pohjois-Ruotsissa suomenkieliset olivat enemmistönä, mutta valtion politiikka
lopetti jopa kouluopetutksen ja suomenkielen puhuminen koulun välitunnillakin oli rangaistava teko.

Tähän en toivoisi meillä mentävän ruotsikielisiä kohtaan.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Tätä keskustelua vaikeuttaa se, että esimerkiksi itse en koe mitenkään tarpeellliseksi Suomen virallista yksikielisyyttä, mutta toisaalta en myöskään hyväksy sitä, että kielipoliittiset ratkaisut ovat sellaisia, että ne palvelevat vain ja ainoastaan sitä ideaa että suomenkielisille luodaan jatkuvasti lisää periaatteellisia laillisia velvoitteita ruotsinkielisyyteen. Jopa tästä asiasta aikanaan kanssani vääntänyt Jan-Erik Andelin on hyväksynyt tämän periaatteen.

Näen siis asian jotenkin silleen että Suomi siten kuin se on tähänkin asti ollut palvelee ruotsinkielisten perustuslain mukaisia tarpeita ihan riittävästi, ja toisaalta pakkoruotsi voidaan poistaa. Kyse ei todellakaan ole siitä, että koko väestön on oltava "suomen- ja ruotsinkielistä" jotta kielipykälä toteutuisi.

Toisaalta RKP:n ja suomenruotsalaisten kannattaa olla aina ja ikuisesti "huolissaan ruotsin kielen asemasta". Itsekin käyttäytyisin noin jos kuuluisin kyseiseen intressiryhmään. Mikään ei koskaan riitä, aina ollaan uhattuna ja kaikki muiden ihmisten omat intressit ovat väärin...

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomenruotsalaiset tutkimukset 1996-2014; Folktinget 1996 (julkaistiin 1997), Magma 2008 ja 2013 sekä Åbo akademi ym 2014:

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1108107652...

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

"Rkp:n puoluekokouksessa puheenjohtaja Carl Haglund arvosteli hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan pakollinen ruotsi voitaisiin Itä-Suomessa korvata venäjällä"

Äärimmäisen ylimielinen kommentti Haglundilta. On täysin pöljää opiskella Ruotsia itärajalla, koska siellä kuulee Venäjää joka puolelta. RKP ei muutenkaan suostu tekemään minkäänlaisia myönnytyksiä ruotsinkielen suhteen. Päinvastoin he vaativat Ruotsin opintojen oloittamista jo ensimmäiseltä luokalta saakka!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Vapaan kielivalinnan tulisi olla kansalaisen omille tarpeille ja tahdolle perustuva valinta . Niinpä myös itärajalla tulisi olla mahdollista valita suomen sijasta venäjä, jos kansalainen jostain syystä niin haluaa.
Ei kieliä voi pakottaa sen mukaan ketä sinä pidät pöljänä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Hallitusohjelmassa ei ole sanaakaan Itä-Suomesta eikä venäjän kielestä. Hallitusohjelman mukaan "Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti."

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kirkkonummella asuva poikani pani poikansa ruotsalaiseen kouluun,koska ruotsinkielisillä on kiintiöt päästä yliopistoihin.

Cenita Sajaniemi

Tuo on yksi ruotsalaistamisen väylä.

Aaltoyliopiston proffan mukaan (artikkeli Svenska-Ylessä) yo-vaiheessa ruotsinkielisten tietomäärä laahaa n 1½ vuotta tai enemmän jäljessä suomenkielisissä kouluissa opetettua oppimäärää, mutta- who cares, pääasia että opiskelu on mukavaa ja voi luoda suhteita tulevia kiintiöpaikkoja ajatellen.

Nytkin meillä on ruotsinkielisen koulun kasvatti ja monitaitoministeri, joka ei ole suoriutunut reaalikokeesta.

Tämä ei tietenkään onnistuisi suomenkielisellä puolella.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Lue kommettini tarkemmin en ole sanonut pitäväni ketään pöljänä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Nomen est omen, Tala:

Jag skulle vilja veta; “Tala; prata, snacka. What’s the difference?!”

Valitettavasti sanaa Jag talar inte svenska ei löytynyt mistään sanakirjasta.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tala on universaali sana. Se esiintyy lukemattomissa kielissä - jopa ruotsissa, missä töissä ollessani kutsuivat minua muodolla "doktor Taala", kovalla T:llä.
Tala - intialaisen musiikin rytmimuoto
Tala suomeksi merkitsee nuotta- tai venekatosta ja on kielemme vanhimpia sanoja.
Tala on ruotsin kielen teonsana "puhua".
Tala on Länsi-Samoan rahayksikkö.
Tala japaniksi merkitsee herkullista kylmän veden kalaa (oishii!).
Thaikielellä tala on loistava tähti.
Tala arabiaksi on palmu (muuten yleinen sukunimi arabiankielisessä maailmassa).
Tala suomalaisena sukunimenä on suojattu jo 1930-luvun alussa (Suomalaisuuden liitto ry).
Tala on intiaanien pyhä naarassusi
USA:ssa on julkaistu kirja "The new world book of Talas" vuonna 1998. Kirjan mukaan Tala-nimisiä löytyy Italiasta, Etelä-Afrikasta, USA:sta, Itävallasta, Sveitsistä, Ranskasta, Saksasta, Kanadasta, Australiasta ja Uudesta Seelannista. Kirjan tekijät ovat löytäneet näistä maista yhteensä vajaat tuhat Tala-nimistä henkilöä. Luettelo ei ole läheskään kattava - ei maiden eikä henkilöiden suhteen.
Sanana "tala" muodostuu kahdesta maailman yleisimmistä tavuista ta-la.
Tala innan det blir tyst - ruotsalainen ammattiyhdistysslogan
Tala med din fru - saattaa olla vaarallista kahdessakin mielessä
Tala thaikielellä on loistava tähti
Tala on brittiläinen kotitalousvälinevalmistaja
Tala on suuri matkatoimisto...

Tallqvist on vain männynoksa eikä muuksi muutu. Onko edes mitään järkevää käyttöä? :-D

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Toivon mukaan PS. saavat viimein muutoksia tähän kielipolitiikkaan, lupauksia annettiin vaaliohjelmassa. On suorastaan kuvottavaa, tämä vääryys valtaväestöä kohtaan, valjastaa maa kaksikielisillä palveluilla/kielilisillä, joka on suoraa tulonsiirtoa/etua vähemmistölle, valtion ja kuntien vuosikymmenien julkisille työpaikoille haettaessa, joilla on syrjäytetty moni pätevämpi työntekijä.

Tämä vähemmistö verkosto on lisäksi ollut kykenemätön tekemään monissakin asioissa yhteistyötä, vaan on pyörinyt oman napansa ympärillä.
Ruotsinkieli vähemmistökielen asemaan, tämä antaa monelle muulle tärkeimmälle kielelle tilaa.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Suosittelen kaikille SK:n ( Suomen Kuvalehden ) 22-29.5.2015 artikkelia, joka on otsikoitu provosoivasti Suomalaiset-ikuinen alamaiskansa.

Toimittaja Mikael Vehkaoja haastattelee professori ( emeritus ) Heikki Ylikangasta
Suomen vuosisatojen alusmaa historiasta.

Kiinostava on Ylikankaan toteamus Snellmannin merkityksestä suomen kielen nostoon ruotsin rinnalle ruotsinkielisen aatelin ja porvariston vastuksesta huolimatta .
Ylikangas toteaa huvittuneena " "Snellmann veti välistä " allekirjoituttamalla Aleksanteri II:lla asetuksen kielten tasavertaisuudesta viemättä sitä valtiopäiville.

Ylikangas toteaa myös, että kahden kansalliskielen malli kirjattiin Suomen hallitusmuotoon sisällissodan jälkeisenä kesänä 1919 tynkäeduskunnan valmistelemanana, eduskunnan josta puuttui Sdp ja koko vasemmisto. Kaksikielisyys kirjattiin siis perustuslakiin aikanana jolloin Rkp:n poliittinen painoarvo oli kenties vahvempi kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa.

Ylikangas, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori, ei kaihda mainitsemasta, että riidan kärjistyessä turvauduttiin rotuoppiin. Ruotsinkieliset svekomaanit julistivat suomenkieliset idästä tulleiksi mongoleiksi, jotka eivät pärjää ilman ruotsinkielisen eliitin apua.
Lopuksi Ylikangas toteaa itsestäänselvyyden : " KAUAN sitten ruotsin kieli oli välttämätön taito, jos halusi päästä elämässä eteenpäin. Nykyään englanti turvaa leivänsaannin paremmin kuin ruotsi. "
Ylikangas uskoo, että pakko vielä väistyy kielten valinnoissa.
Miksikö ? Koska Ylikankaan sanoin : " Pakko on ristiriidassa suosittujen liberalismin ja suvaitsevuuden kanssa. "

Siinäpä hieman miettimistä Rkp:n ( ja muiden puolueiden ) liberaaleille. Puhumattakaan lukemattomista itseään suvaitsevaisina pitäville.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Sipilän hallitus joutuu tekemään monia varsin ikäviä ratkaisuja.

Suomen kaksikielisyyden äärimmäisen velvoittavuuden varovainen kohtuullistaminen ei ole kansan silmissä ikävä ratkaisu,
vaan järkevä ratkaisu, vastapaino ikäville ratkaisuille.

HS on "syystä" huolissaan:
Hallitus nimittäin ei toteuta "yksikielisyyttä" tällä vaalikaudella,
vaan hallitus jatkaa kansan tuella seuraavalle kaudelle ja
toteuttaa "yksikielisyyden" silloin.

Suuri enemmistö tulee tukemaan hallituksen järkevää kielipolitiikkaa eli kaksikielisyyden velvoittavuuden kohtuullistamista.

Positiivista HS:n analyysissä on se, että lehti tajuaa RKP:n käyttävän kaksikielisyyttä
piiloilmaisuna ruotsin kielen kohtuuttoman ylikorostetulle asemalle.
RKP ajaa kaksikielisyyttä enemmistölle rikkautena, mutta tavoittelee samalla vähemmistölle
erityisratkaisuja, yksikielisesti ruotsinkielisiä ratkaisuja.

Mutta miten lehden oma "kaksikielisyys" tulisi ymmärtää ?
Miten ihmeessä se voi edes kuvitella, että suomenkielinen suomalainen
haluaisi tukea kaksikielisyyttä, kun sille ei edes kerrota, mitä kaksikielisyys -käsite pitää sisällään.

Kuten esim. Vapaa kielivalinnan foorumilla on todettu, "kaksikielisyys" tuntuu olevan jonkinlaista kansallista mytologiaa, jolle ei löydy 2010-luvun maailmassa järjellä käsitettävää selitystä.
Muualla maailmassa 5 %:n puhuma de facto vähemmistökieli on myös de jure vähemmistökieli.

Suomessa mytologia mahdollistaa kielipoliittiset kaksoisstandardit

Odotan kaksikielisyyden puolustajilta
kaksikielisyyden täsmällistä määrittelyä.

Määrittelyn puuttuessa kaksikielisyyden voidaan katsoa olevan kriisissä.

Miksi kansa tukisi kriisiytynyttä identiteettiä,
kun vaihtoehtona on selkeä identiteetti:
"suomenkielinen yhden pääkielen Suomi kansainvälisesti aktiivisena toimijana".

Jos sallitaan puhua kaksikielisyydestä selkokielellä,
suomenkielisen väestön de facto kaksikielisyys on
suomi ja englanti,
kotimaa ja maailma,
kansallinen erityisyys ja kansainvälisyys.

Miten sitten "yksikielisyys" määritellään ? Siihen varmasti palataan myöhemmin.

Itse näen "yksikielisyyden suuntaan" kulkemisen
nimenomaan "Kaksikielisyyden" velvoittavuuden
kohtuullistamisprosessina..

Ja tuo prosessi on vain ja ainoastaan positiivinen asia kansamme kokonaisedun kannalta.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Näin Ruotsissa:

-Vihkimistä avioliittoon ei saa tehdä suomeksi

-laki estää suomenkieliset koulut ja muut oppilaitokse. Koulun opetuksesta nimittäin lain mukaan tulee vähintään 50 % olla ruotsiksi jos koulun opetuskieli on joku muu kuin ruotsin tai englannin kieli

Toimituksen poiminnat