Erään kielivähemmistön etu- ja erioikeudet

YLIOPISTOKIINTIÖT

Opetushallituksen Wera -raportointipalvelun julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista, erityisesti ruotsinkielisten ikävuosittaisista tilastosarjoista, voidaan laskea yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan vastaanottaneiden osuudet. Joka toinen eli 51 % ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon. Suomenkielisistä vain joka kolmas pääsee suorittamaan 2010-luvulla yliopistollisen loppututkinnon. Kolme eri laskentatapaa osoittaa, että ruotsinkielisistä saa yliopistossa opiskella 40 % enemmän kuin suomenkielisistä. Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat, jotka Opetushallituskin on listannut äidinkielen mukaan. Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten yliedustukseen ovat: a) Ruotsinkieliset yliopistot eli Åbo Akademi (n. 7500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (n. 2300 opiskelijaa). Järjestelmään on rakennettu piilokiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. b) Kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille.

Ruotsinkielisiä nuoria (20–22-vuotiaita) on noin 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin Opetusministeriön suunnitelmassa "Yliopistojen aloituspaikkamäärät vuodelle 2012" on ruotsinkielisille varattu 6,7 %:n osuus. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 % suunnitelmassa. Wera -raportin taulukossa 8.18 ilmoitetaan ruotsinkieliset hakijamäärät yliopistoihin (antalet sökande som uppgav svenska som modersmål vid ansökan till universiteten), hyväksytyt ja hakijoiden hyväksymisosuudet (antagningsprocenten bland de svenskspåkiga sökandena). Yliopistoihin on vuosina 2000–2006 päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista. Vastaavana aikana suomenkielisistä hakijoista on hyväksytty 34–36 % ja ulkomaalaisista hakijoista noin 25 %. Suomenkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vaihdelleet 23.416 (v. 2002) ja 21.930 (v. 2005) välillä, kun taas ruotsinkielisten hyväksyttyjen määrä on vuodesta toiseen lähes vakio, noin 1.650.
Tilastokeskuksen väestötietokannassa ruotsinkielisiä 20-vuotiaita vuosina 2005–2007 oli 5,0 %, 21-vuotiaita 4,9 % ja 22-vuotiaita 4,8 %. Yliopistoihin hyväksyttiin 2005–2006 yhteensä 24.990 opiskelijaa, joista 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on 1.680 eli yli 450 ylimitoitettua opiskelupaikkaa. Jos ruotsinkielisistä hakijoista (3.250) hyväksyttäisiin yliopistoon sama osuus kuin suomenkielisiä (35 %), merkitsisi se ruotsinkielisille 1.140 aloituspaikkaa.
Ruotsinkielisten kiintiöosuuksia sotkevat kaiken lisäksi ahvenanmaalaiset opiskelijat. Näistä yli puolet opiskelee Ruotsin yliopistoissa. Vuonna 2006 opiskeli Ruotsissa noin 650 suomenkielistä suurlähetystön tietojen mukaan. Vuosittain aloittaneiden määrä lienee 100–150 opiskelijaa ja näistä ruotsinkielisiä on huomattava osuus. Nämäkin opiskelijat ovat Suomen yliopistojen ruotsinkielisten kiintiöluvuissa.

TIEDE-, TAIDE- JA KULTTUURIAVAUSTUKSET

Helsingin Sanomat julkaisi laajan kirjoituksen säätiöavustuksista "Suomenruotsalaisella taideperheellä riittää nyt rahaa" (9.8.2008). Sen mukaan Opetusministeriö jakaa kaikesta valtion kulttuurituesta 8 % ruotsinkielisille eli 1½-kertaisesti yli väestöosuuden. Valtiosihteeri Stefan Johanssonin mukaan valtion apurahoista myönnetään jatkossakin 8 % ruotsinkielisille.