*

Villi video pakkoruotsista

  • Ruotsin kokeen kirjoittaneet ylioppilastutkinnossa 2000-2015
    Ruotsin kokeen kirjoittaneet ylioppilastutkinnossa 2000-2015

Suomenkielinen media on mielenkiintoinen. Perussuomalaiset Nuoret tekivät kohuvideon pakkoruotsista, joka vajaassa vuorokaudessa sai yli 300.000 katsojakertaa, tuhansia mielipiteitä internetiin, jne.
Hufvudstadbaletissa riehuu kiihkeä keskustelu, Ruotsin TV uutisoi ja johtavat sanomalehdet siellä ovat julkaiseet videon.

Yle ja suomenkielinen lehdistö on hipihiljaa kuin hiiri sukassa. MTV sentään on uutisoinut asian.

Eihän tuo PS-nuorten hengentuote nouse kansakunnan kaapin päälle, mutta se kertoo, että Åbo Akademin ym tutkimus vuodelta 2014 on täyttä totta - 74 % suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois.

https://www.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret/videos/vb.1335512199885...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

En ole katsonut ko videoa, enkä luultavasti katsokkaan. Olen kyllä silti sitä mieltä, että pakkoruotsi pitäisi saada pois koulujärjestelmästä! En näe mitään pätevää perustelua sille että se on ja pysyy vaikka suomi kaksikiellinen maa onkin. Opetelkoot ne jotka sitä haluaa opetella. Englanti on kuitenkin tärkein oppia ja lienee ruotsinkieli vie siltäkin opetustunteja pois. Ja kun katsoo mitä kieliä mailmalla tai euroopassa puhutaan, niin ruotsinkieli ei yllä kärkisijoille ei vaikka miten koettais vääntää.

Käyttäjän nikikujala kuva
Nicholas Kujala

Yhden huomion haluan tehdä, ettei tässä vääristellä liikaa tilastoja. Vielä vuosituhannen alussa toisen kotimaisen kirjoittaminen yo-kokeena oli pakollista. Näin ollen jokainen valmistunut ylioppilas kirjoitti ko aineen. Nykyään sen vapaaehtoisuus vähentää kokelaiden määrää. Näillä ei siis ole tilastollisesti minkäänlaista korrelaatiota. Myös muiden aineiden vapaaehtoistamisella oli sama efekti, jolloin voisit väittää että kaikkien muidenkin oppiaineiden pakko pitäisi poistaa kansan tahtona.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos kansan tahdosta on epäselvyyttä, kannattaa kysyä asiaa kansalaisilta äänestyksen muodossa. Jos enemmistö kansalaisista oikeasti haluaa nykyistä pakkoa, se kelpaa minulle.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Viimeinen kansalaisaloite tyssäsi johonkin 21000 allekirjoituksen kohdalle.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen Vastaus kommenttiin #7

Totta kyllä mutta se oli "vain" kansalaisaloite.

Äänestysaktivisuus ek-vaaleissa oli n.70%
Jos kysymyksestä yleensäkin halutaan mitata kannatusta, vaaleissa se olisi rastitustehtävä.

Henk.koht. en näe mitään hyväksyttävää syytä pakkoruotsille mutta se ei ole myöskään *minun* mielestäni suurusluokaltaan pahimpia ongelmiamme.
Pakkoruotsi kuitenkin kokee ihan lähiaikoina luonnolisen kuoleman kun nuoret valtaavat eduskunnan.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #20

Suokaa anteeksi, mutta kun en ole koskaan ymmärtänyt pakkoruotsivääryyttä perusteltavan sillä, että onhan yhteiskunnassa suuruusluokaltaan isompiakin ongelmia. "Kahden köyhän" asettaminen vastakkain on puoluepoliitikkojen yleinen kansan narutuskeino. Ei rintamaveteraaneille voi antaa tukea, kun se on poissa pitkäaikaissairailta ja päinvastoin. Ei vanhuksia voi tukea, kun se on pois lapsiperheiltä jne.

Ihminen tuntee itsensä jokseenkin hölmöksi ja puimakoneen läpi vedetyksi, jos koko Suomen kansaa koskeva peevelin kallis pakkoruotsitus leimataan mitättömäksi pikku asiaksi, joka poistetaan sitten, kun isot ongelmat on ensin ratkottu. Pakkoruotsituksen hinta on Suomenmaassa muuten suuri ja tarkoin varjeltu lähellä rakettitiedettä oleva salaisuus. Jotainhan se takuulla maksaa, jos 2 000 kallispalkkaista ruotsin kielen lehtoria repii sitä liksansa joka päivä. Jotain kertoo sekin, että Suomen uusien kielten opettajan liitto SUKOL on arvioinut pakkoruotsintuntien järsivän kaikesta opetukseen käytetystä ajasta 10 % . Kustannuksia on kysytty kirjallisesti opetushallituksen raha-asioista vastaavalta virkamieheltä (naiselta), mutta hän antoi venkoilevan ylimielisen vastauksen. Vastaus kuului jotensakin näin, että "kustannuksia ei ole ollut tapana laskea kielittäin". Allekirjoitus. Raakel Tiihonen, raha-asioista vastaava opetusneuvos, opetushallitus. Suomessa saat siis kansalaisena kysyä suomalaiselta virkamieheltä, jonka sinä kustannat, mitä tahansa. Eri asia on, vastataanko sinulle.

Näin se Suomenmaassa usein menee. Kansalle vastataan vain tyynesti ja kylmästi: "on sovittu", "ei ole ollut tapana" jne. Ja kansa ihmettelee ja tyytyy nöyränä osaansa.

Mitä muuten suuret ongelmat - pienet ongelmat hölmöön vastakkainasetteluun tulee, niin eikö siitäkin puhuessa pitäisi olla suht looginen? Jos koko Suomen kansan, 450 000 oppilasta vuodessa, pakkoruotsitus on pieni, halpa ja mitätön asia, eikä edes sitä kyetä poistamaan, niin miten valtakunnassa voidaankaan sitten poistaa ne todella suuret epäkohdat ja vääryydet.

Kuka sen minulle kertoisi?

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tasan oikein, sillä "toinen kotimainen kieli" oli pakko kirjoittaa ylioppilastutkinnossa vuoteen 2005 asti. Sitä ennen vain muutamalla lukiolla oli oikeus kokeiluun, missä ruotsi suomenkielisille ja suomi ruotsinkielisille oli valinnainen.
Vuonna 2004 Suomen Lukiolaisten Liiton mitta täyttyi, kun rkp oli eri keinoin viivyttänyt kokeilua loputtomasti, ja järjestivät valtakunnallisen mielenosoituksen 16.3.2004, Vain vajaata kuukautta myöhemmin asia nousi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen, missä rkp vaati asiasta äänestystä ja hävisi sen 14-2. Pikaisesti eduskunta muutti suurella enemmistöllä lukiolain 18 § niin, että "toinen kotimainen kieli" muuttui koko maassa valinnaiseksi.

Tilastotiedot ovat suoraan Ylioppilaslautakunnan tilastoista, jotka ovat kaikkien vapaasti saatavissa.

PS. Vapaaehtoisuus ei ole vähentänyt kokelaiden määrää, vaan valinnaisuus on vaikuttanut siihen, että ruotsin koe valitaan yhä harvemmin kirjoitettavien aineiden joukkoon. Toisekseen ruotsin kieli on ainoa pakollinen aine suomalaisille alakoulusta yliopistoon. Ylioppilastutkinnossakin on vain yksi pakollinen aine; äidinkieli. Sen lisäksi on kirjoitettava vähintään kolme muuta valinnaisista aineista.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Se on aivan hemmetin hyvä video ja kuvaa juuri sitä miltä pakkoruotsi tuntuu.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Monta vuotta sitten, kun oli vielä kuukausittain lähetetty Kuurojen Liiton toimittamia VHS-kasetteja ja siinä oli hupikooste:

Maailma kuurojen näkökulmassa. Jos perheeseen tuli kuuleva, vietiin äkkiä lääkärille. Lääkäri määräsi kuulokesuojat.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Olipa villiä menoa - nuorpersu vaippahousuissa. Ura aikuisviihteen parissa mielessä?

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Pidän ehdottoman vahingollisena Rkp:n politiikkana ruotsinkielisten eristämistä ja eristäytymistä suomenkielisistä. Se on voinut onnistua isoäidin aikaan ja auttoi varmasti ruotsin kielen säilymisessä menneinä vuosikymmeninä, mutta se ei toimi enää tämän nykyisen nuoren polven kohdalla.

On täysin utopistista kuvitella elämää tänään ja tulevaisuudessa Suomessa yksikielisesti ruotsinkielisenä, ellei sitten halua käpertyä omaan pikku kyläänsä kuin reservaattiin. Ruotsinkielisiä ei Suomessa ole enää kuin vaivaiset 5 % kansasta, ja heistäkin suuri osa osaa puhua Suomea.

Rkp on sisäisestikin ilmeisen jakaantunut ja ratkaisevan valinnan edessä, pitäisikö jatkaa siilipolitiikkaa piikit pystyssä ja menneeseen tuijottamista, vai olisiko aika tunnustaa suomenkieli kaikille välttämättömäksi ja ruotsinkieli alueelliseksi vähemmistökieleksi.
Ja, jos Rkp aikoo ja haluaa jatkaa kielipuolueena, on se tullut tiensä päähän. Nykyinen Rkp:n ja Folktingetin strategia, jossa ruotsin kieli yritetään pelastaa tekohengityksellä suomenkielisiä kaksikielistämällä (pakkoruotsi), on Rkp tuhoon tuomittu. Tuloksena on vain yhä kasvava eripura kieliryhmien välillä, jossa voittajana ei selviä pieni vähemmistö. Yhteistyö ja enemmistön kyykyttämisen/pakkoruotsin lopettaminen toisi tarvittavaa ymmärtämystä ja sympatiaa ruotsinkielisiä kohtaan ja takaisi myös parhaiten vähemmistön tarpeelliset kielipalvelut. Tätä mieltä

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle, alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus, vaan se on rasite, ja iso kuluerä, jonka valtaväestö joutuu maksamaan "pakosta"

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Jos pakkoruotsi on meille rikkaus ja nimenomaan pakko saa aikaan sen rikastumisen, niin sittenhän meidän kannattaa laittaa koulujen lukujärjestyksiin kymmenen (10) kieltä pakollisiksi, niin tulemme oikein rikkaiksi, ja valtakunnan rahahuolet ovat poissa tuossa tuokiossa. Ai, etteikö muka onnistu? Kertokaa minulle miksi ei onnistu?

Maailmassa on yli seitsemän (7) miljardia ihmistä. On jokseenkin kummallista, etteivät myös he ole löytäneet Suomenmaan tyylistä rikkaaksi tekevää bonanzaa? Meidän kannattaakin varmaan olla pakkoaarteestamme hiirenhiljaa, etteivät he avaa silmään ja kateellisina ryöstä sitä meiltä.

Kuka muuten valaisisi minua kertomalla, missä pakkoruotsilla tähän mennessä ansaitut setelikasat tänään ovat? Pakkoruotsia on sentään tahkottu päihin jo peruskoulun alkuvuosista 1972-1977 lähtien, joten meillä pitäisi olla tilillä jo aika paljon "fyrkendaalia", eikö? Alimmaiset pakkosetelit taitavat jo homehtua.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kun Ruotsi liittyy Natoon, on ensiarvoisen tärkeää, että harmaalla vyöhykkeelle jättäytyneet suomalaiset säilyttävät hyvät suhteet Ruotsiin.

Hyvät suhteet Ruotsiin säilyvät parhaiten puhumalla ruotsalaisten kanssa ruotsia.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

TUTKIMUKSIA YM PAKKORUOTSISTA 1990-2014

1990: Taloustutkimus Oy; suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi peruskoulussa.

1991: Taloustutkimus Oy; suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa.

1992: Opetushallitus (M-L Nikki); tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi.

1995: Opetushallitus (Alina Salonen);ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine.

1997: Taloustutkimus Oy; pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista.

1999: Taloustutkimus Oy; 71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine,

2000: Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000); 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi.

2000: Eurooppalainen ”Nuori kansalainen tutkimus” (Brunell & Suutarinen); Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.

2001: Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001); yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %).

2001: Taloustutkimus Oy; 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.

2001: Suomen vanhempainliitto; suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan.

2001: Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti); Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet. Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot.

2003: STT; Pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 % ja vastustaa 42 % suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 % ja kannattaa 39 % vastanneista.

2003: Taloustutkimus Oy; 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.

2004: Dosentti Osmo Virrankoski; Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen.

2004: Opetusministeriö; Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta.

2004: Professori Jan Sundberg; Rkp epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen.

2010: Taloustutkimus Oy; Suomalaisista 66 % luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

2014: Åbo akademi sekä Turun ja Tampereen yliopistot; 74 % suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois.

Ja nyt tuo PS-nuorten video!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Pekka Toivonen: - "Hyvät suhteet Ruotsiin säilyvät parhaiten puhumalla ruotsalaisten kanssa ruotsia."

En tiedä, pitääkö tuo paikkansa vai ei, mutta sen tiedän, että pakkoruotsiin tuo ei liity millään tavalla. Pakkoruotsi ei nimittäin opeta ainakaan kaikkia opiskelijoitaan puhumaan ruotsia. Olen itsekin suorittanut pakkoruotsin aina yliopiston virkamiesruotsia myöten, ylioppilaskirjoituksissa jopa kirjoitin ruotsin kielestä laudaturin, mutta en todellakaan pysty käymään ruotsiksi juurikaan itseni ja ehkä ammattini esittelyä pidempiä keskusteluja. Eikä minun tarvitsekaan, sillä kaikkien tapaamieni ruotsalaisten kanssa keskustelu on sujunut oikein rattoisasti englanniksi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

-Hyvät suhteet Englantiin säilyvät parhaiten puhumalla englantilaisten kanssa englantia.
-Hyvät suhteet Saksaan säilyvät parhaiten puhumalla saksalaisten kanssa saksaa.
-Hyvät suhteet Venäjään säilyvät parhaiten puhumalla venäläisten kanssa venäjää.
-Hyvät suhteet Viroon säilyvät parhaiten puhumalla virolaisten kanssa viroa.
-Hyvät suhteet Ranskaan säilyvät parhaiten puhumalla ranskalaisten kanssa ranskaa.
...
Olisikohan tuossa havaittavissa joku kaava? Mitähän ongelmia siitä mahtaisi aiheutua, jos tuollaisia perusteluja esitettäisiin jokaisesta maailman kielestä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Lisäksi on ennakoitavissa, että ruotsalaiset loukkaantuvat , jos suomalaiset unohtavat ruotsin kielen ja alkavat sen sijaan puhua esimerkiksi venäjää. Suhteet Venäjään tuolloin luonnollisesti paranevat entisestään.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #19

Voi Herra Jumala. On sinulla perustelut. Ruotsin kieli ja venäjän kieli ovat molemmat hyvin läheisiä indoeurooppalaisia sukukieliä ja naapureita. Minusta on rumaa, jos sukulaiset riitelevät keskenään.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Suomenkielinen laatumedia voi mahdollisesti ajatella,kuten monet tuon jakamista muuallakin vastustaneet ovat sanoneet : video edustaa tunkiota , jota ei kannata levittää edes esimerkkinä tunkiosta.

Suomenkielinen laatumedia siis edustaa vielä joiltain osin sitä kulttuuritietoisuutta ja humanismia,jota edustaa myös maamme kaksikielisyys.
Ja jota edustivat Topelius, Sibelius ja Tove Jansson.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Pitäisi pikkuisen ajatella suomen kielen eli niin sanotusti suomenkielisen rahvaan vaikeata vuosisataista sorrettua ja alistettua asemaa ja pimennossa pitämistä kautta vuosisatojen. Suomenmaan kielet esiintyivät kahdella tasolla. Valtakunnan eliitti puhui ja käytti ruotsia, jonka ja vain jonka yksin myös lainsäädäntö vuoteen 1863 asti yksinoikeudella turvasi. Rahvaan halpana ja halpa-arvoisena pidettyä kieltä, suomea, ei päästetty esiin, koska "sillä kehittymättömällä primitiivisellä kielellä ei voinut luoda mitään sivistävää", kuten orjuuttajien rasistiset virret ja perusteet siihen aikaan kuuluivat.

Mitä maan kaksikielisyyteen tulee, niin se on vain fraasi ja faktan näköinen vale eli faktumi. Yksikään maa ei ensinnäkään koskaan puhu mitään kieltä, vain kansat (ihmiset) puhuvat. Ja vain Suomen valtio on kaksikielinen, ei Suomen kansa. Ei pidä tahallaan sotkea Suomen valtiota ja Suomen kansaa.

Jumalan armosta suomen kieli sai autonomisessa suuriruhtinaskunnassa 1863 mahtavan liittolaisen, jota ilman me varsin luultavasti puhuisimme tänä päivänä ruotsia. Suomen kielen orjuudesta vapauttanut liittolainen oli itse Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari, Aleksanteri II.

Me kirjoittelemme nyt suomeksi Uuden Suomen palstalle. Uuden Suomen edeltäjä Uusi Suometar kirjoitti muuten 1863 seuraavasti: "Se hallituskirja, jonka Hänen Majesteettinsa allekirjoitti, tulee lopettamaan yli 700-vuotisen kansallisen sorron."

Hienosti sanottu, eikö? Huomatkaa sanat "yli 700-vuotinen kansallinen sorto". Jos minua epäilette nuo sanat löydätte Yle Arkisto/Aleksanteri II.

On täysin selvää, etteivät monensorttiset ruotsinkielisen eliittimme yläluokkaiset edustajat tai edes riikinruotsalaiset olisi meille ilman Aleksanteri II:n apua meille oikeutta omaan kieleemme antaneet. Eivätkä he anna Suomen lapsille ja nuorille nyt kielivapautta, eli vapaata kielivalintaa, vaikka sukupolvet toisensa perään tulisivat heitä sen maineteon jälkeen kiittämään ja siunaamaan. Mikä heitä vapaassa kielivalinnassa niin pelottaa?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minusta tämä kommenttini ansaitsee tulla toisenkin kerran esille, kun siinä on muistutus myöskin poliitikoille kuinka kauan tässä on jo peistä väännetty ja samoja asioita jauhettu. Eikö kukaan todellakaan halua puolustaa suomalaisten omaa tahtoa valita tärkeimmät kielensä itse? Emme ota mitään pois ruotsinkielisiltä, mutta saamme yhden vieraan kielen itsellemme oman valinnan mukaan.

Tähän Liisan kommenttiin vastasin tänään Kujalan blogissa.

Liisa:"..jos kieli riistetään ihmisiltä, niin samalla riistetään heidän tieteensä, taiteensa ja moraaliset uskomuksensa. Näiden "keskustelujen" perusteella, tämä perusoikeus ei koske suomalaisen kulttuurimme vähemmistöä."

Mitä ihmettä sinä Liisa oikein kirjoitat? Näytä minulle täältä yksikin blogi, jossa olisi vaadittu ruotsinkielisiä luopumaan mistään saavutetusta edustaan, joka koskee heidän äidinkielensä ja kulttuurinsa säilymistä edelleen samoin kuin tähänkin asti. Käsittämätöntä väärinymmärrystä!
Nythän on ollut puhe vain pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi aineeksi, jotta Suomessa monikielisyys pääsisi kasvamaan englannin lisäksi. Suurin osa on myöskin olettanut, että noin puolet oppilaista valitsisi edelleen ruotsin, vaikka se olisikin vapaaehtoinen aine.
-----------
Muistutan samalla New York Timesin kirjoitusta suomalaisesta kielikoulutuspolitiikasta vuodelta 2005/12/25. Tässä vain siitä osakäännös suoraan englannista.

"Meillä on oikein hyvät oltavat", sanoo Henrik Creutz, suomenruotsalainen ja RKP:n hallituksen jäsen, ja toteaa että melkein kaikki ruotsinkieliset puhuvat myös suomea, monet sujuvasti. "Euroopassa on paljon kielivähemmistöjä, mutta niillä ei ole paljoa valtaa. Suurin osa Suomen 432 kunnasta on suomenkielisiä, vain 4% on puhtaasti ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisillä on omat koulut, päiväkodit, terveysasemat, sanomalehdet ja televisiokanavat. Oikeustaloissa, vanhainkodeissa, valtion virastoissa, turvakodeissa pitää lain mukaan saada palvelua ruotsiksi.
Ruotsinkielisillä on omat joukko-osastonsa ja yliopistoissa on heille omat kiintiönsä. Tämä siitäkin huolimatta, että ruotsinkieliset ovat keskimäärin varakkaampia ja terveempiä kuin suomenkieliset, vaikka yleensä kiintiöt asetetaan lähinnä heikommassa ASEMASSA OLEVIEN SUOJELEMISEKSI.

Tästä asiasta jotkut suomenkieliset ovat alkaneet valittaa. Kokoomuksen Riitta Uosukainen sanoo, että jotkut tämän päivän laeista ovat liioittelua. "Suomalaiset eivät halua viedä ruotsinkielisiltä pois heidän etujaan, mutta suomenkieliset eivät halua, että heidät pakotetaan opiskelemaan ruotsia. Suomenkielisillä on myös oikeutensa", Uosukainen sanoo.
-----------------
Näin aika moni ja alati kasvava joukko suomenkielisiä on tänäänkin samaa mieltä. Eikä edes tarvitse olla persu, sivistymätön, vihamielinen tai vähemmistöä sortava rasisti!! Ihan kunnon suomalaiset, myös akateemisen loppututkinnon suorittaneet ja pitkän työuran tehneet veronmaksajat ovat kyllästyneet kielipolitiikkaamme, joka ei suosi monikielisyyttä, eikä Suomen kokonaisetua.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suomessa (pl Ahvenanmaa) taitaa olla tällä hetkellä kaksi ruotsinkielistä kuntaa: Närpiö (83.7% ruotsinkielisiä) ja Luoto (92.3% ruotsinkielisiä). Luoto tosin voi olla liittymässä toiseen kuntaan. Muut kunnat ovat joko suomenkielisiä tai kaksikielisiä. Ruotsinkieliset kunnat edustavat siis noin 0.6% kunnista.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Manner-Suomessa ei enää ole yhtään yksikielisesti ruotsinkielistä kuntaa, sillä valtion lisäraha kaksikielisyydestä sai ahneet ruotsinkieliset muuttamaan itsensä kaksikielisiksi. Money talks!

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Minäkin pääsin tuohon Lizette Alavarezin juttuun New York Timesissa melkein päivälleen 11 vuotta sitten:

Heikki Tala, the chairman of the Finnish Alliance, which is fighting to make Finnish the sole official language, characterizes the status quo as a vestige of a bygone era, when Finland was considered the country bumpkin of Scandinavia.
"There is still a feeling that Swedish speakers are the civilized ones and we are the peasants," Mr. Tala said.
Most upsetting to Finns is the fact that they are required to take Swedish in school. Last spring, irate Finnish-speaking students struck a first blow at the requirement when the government, despite aggressive lobbying from powerful Swedish speakers, agreed to drop Swedish from the university entrance exam.
"It is an extremely big step, a breakthrough for us," Mr. Tala said.

Tuo juttu tuli juuri ennen presidentinvaaleja ja nousi yllättäen ehdokkaiden TV-haastatteluohjelmaan. Ehdokkaiden enemmistö tuolloin oli suomenruotsalaisia ja osa heistä kiihtyi niin tavattomasti tuosta artikkelista, että osa ruotsinkielisistä ehdokkaista alkoi heittää vettä liekkeihin. :-)

Työtä pakkoruotsin poistamiseksi olen tehnyt jo yli neljännesvuosisadan. Alussa tilanne vaikutti aivan toivottomalta, mutta pakkoruotsia on syöty kuin mammuttia - pala palalta.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Kun ruotsin oppii niin englanti ja saksa menevät paremmin kaaliin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tätä on hoettu jo 40 vuotta, mutta siitä huolimatta tämä vallankumouksellinen opetustapa ei ole saanut missään muussa maassa suosiota. Miksiköhän? Englantia ja saksaa kuitenkin opiskellaan hyvin monessa maassa joten luulisi oppimista helpottavan pakkoruotsin olevan hyödyksi heillekin.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Entäs jos oppiikin englannin tai saksan ihan suoraan ekana? Eikös ruotsi mene silloin sen jälkeen aika kepeästi kaaliin?

Miksei suomalainen muuten voi opiskella vaikka portugalia vapaasti ja ihan suoraan ilman että hänellä täytyy olla ruotsin kirja levällään toisella puolella vieressä ja portugalin kirja toisella puolella levällään? Ei kai muuallakaan Euroopassa tai missä tahansa ruotsin kirja kainalossa portugalia opetella? Hölmökö sinä olet?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hei Olavi, et kai vain ala vinoilemaan vakavalla asialla?

Nyt ihan aikuusten oikeesti moni pahoittaa mielensä ja näkee yöllä painajaisia, että osa suomalaisista puhuu sujuvaa saksaa ja ranskaa, mutta sivistystaso on muuten täysi nolla! Eikä yhtään ruotsilla kuorrutettua sivistystä, vaan ihan onnetonta junttímeininkiä. Ei kiva!

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #32

Pois meistä vinoilut Kaija-hyvä, sitä sinä ja minä eli me emme tee, me vain vaihdamme mielipiteitä ja ajatuksia eikä ole meidän vikamme, jos ajatuksemme ja mielipiteemme eivät kaikille kelpaa.

Mitä sivistykseen tulee, niin kun meille suomalaisille on jo 900 vuotta isketty päähän, että vain ruotsin kieli on oikeaa sivistystä, niin turha siihen on englantilaisten, ranskalaisten, espanjalaisten, saksalaisten, portugalilaisten, venäläisten jne. enää tulla selittelemään, että muka heidänkin kielilläänkin voisi olla olemassa sivistystä. Ei tavallinen suomalainen kadun taapertaja muuta osaa kuin kysyttäessä vaikka unessa tullaan ja varpaasta nykäistään heti paukauttaa, että ruotsin kieli sivistystä (ja vielä suomea korkeampaa ja parempaa sellaista), koska se on hänelle ja minullekin jo alakoulusta lähtien päähän takutettu ja opetettu.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jussi, "Tätä on hoettu jo 40 vuotta, mutta siitä huolimatta tämä vallankumouksellinen opetustapa ei ole saanut missään muussa maassa suosiota. Miksiköhän?"

Jospa yksinkertaisesti tämä oppimisen mullistava tieto ei ole mennyt Suomesta mihinkään eteenpäin... Kuka ottaa sen kertoakseen, niin EU:ssa kuin alan tiedelehdissäkin?

Tosin suomalaiset ovat esimerkkeinä kovin huonoja tämän tieteen edustajia, kun meidän ruotsi ei kelpaa juuri mihinkään ja suurin osa kansasta osaa vain englantia. Ainakin koko maailmassa muukin sivistystaso nousisi huimasti!

Syynä lienee tämä suomalaisten täälläkin usein todettu lahjattomuus erityisesti kielissä. Enemmän siis vain ruotsia jo lastentarhasta alkaen. Tai ehkä on parempi siirtyä kokonaan Ahvenanmaan malliin. Lopetetaan kaikki suomalaiset koulut, lastentarhat ja jopa kirkonmenotkin suomeksi, niin ehkä sitten alkaa saksa, venäjä ja ranska mennä sujuvasti suomalaistenkin päähän.

Tähtitoimittaja Timo Haapala kirjoitti viimeisessä kolumnissaan mm.

"RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on itse perustuslakivaliokunnan jäsen. Perustuslakivaliokunta antoi yksimielisen lausunnon, jossa se vapautti muut tekemään perustuslain puitteissa valinnan Vaasan tai Seinäjoen välillä. Kaikki kitinä on turhaa sen jälkeen. Pakkoruotsin vaatimukset RKP voi unohtaa, se on nähty että turhalla ruotsinlukemisella ei ole merkitystä, lisätiedot voi kysyä Osmo Soininvaaralta (vihr.)."

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Päivitin joku viikko sitten ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista ruotsin kielen kokeen kirjoittaneiden määrät 2000-luvulla (graafi tämän ketjun aloituksessa). Kirjoittajien määrän romahtaminen 10 vuodessa tukee Osmo Soininvaaran ennustuksen toteutumista: "Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti."

Kun vielä muistamme parin vuoden takaista Åbo Akademin ym tutkimusta suomenkielisen väestön suhtautumisesta pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisuuteen, niin lopputulosta ei tarvitse epäillä - pakkoruotsi muutetaan valinnaiseksi. Otos tuossa tutkimuksessa oli poikkeuksellisen suuri (yli 7.000) ja tulos kristallinkirkas: 74 % haluaa pakkoruotsin poistettavan. Kielten opiskelua pidetään tärkeänä, mutta 62 % mielestä jonkin muu kieli kuin ruotsi olisi järkevämpi valinta - ja siihen valinnanvapautta tarvitaan.

Entä mitä suomalaiset ajattelevat suomenruotsalaisista? Tasan puolet pitää suomenruotsalaisia etuoikeutettuna ryhmänä. Muutoinkin suomenruotsalaisuus jakaa suomalaisia suuresti, mutta pieni enemmistö kuitenkin ymmärtää heitä ja ruotsin kielen merkitystä. Suomenruotsalaisille tärkeitä asioita suomalaiset tukevat 52-69 % enemmistöllä. Kannattaako tuota positiivista pääomaa tuhota pakkoruotsilla?

Siihen tuo perussuomalaisten nuorten video ottaa rajunpuoleisesti kantaa.

Toimituksen poiminnat